Talous on moottori, joka pyörittää yhteiskuntia. Se synnyttää vaurautta, työpaikkoja, verotuloja ja monia muita myönteisiä vaikutuksia niin yksilöille kuin yhteisöille. Taloudellisesta toiminnasta seuraa kuitenkin myös haittavaikutuksia, kuten luonnonvarojen ryöstöhyödyntämistä ja eriarvoisuutta. Nämä talouden monet roolit näkyvät myös Lähetysseuran työalueilla ympäri maailmaa.
Lähetysseuran vaikuttamistyö edistää oikeudenmukaista taloutta. Talouskehitystä tarvitaan nostamaan ihmisiä pois köyhyydestä, mutta sen tulee tapahtua luontoa ja ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla.
Teemme vaikuttamistyötä tieto- ja tutkimusperustaisesti. Järjestämme julkisia tilaisuuksia ja kirjoitamme artikkeleita, blogeja ja tutkimuksia. Tapaamme virkamiehiä sekä poliitikkoja. Luomme suhteita yrityksiin, ja teemme lausuntoja laki- ja politiikka-aloitteisiin osana kansainvälistä ja kansallista yhteistyötä.
Lähetysseuran taloudelliseen oikeudenmukaisuuteen tähtäävä vaikuttamistyö keskittyy kolmeen kokonaisuuteen:
Ihmisoikeusperustainen yritystoiminta
Maailman suurimmista talouksista enemmistö on nykyisin yrityksiä eikä valtioita. Siten on tärkeää, että yksityinen sektori osallistuu kestävän kehityksen edistämiseen. Lähetysseura edistää yritysten verovastuullisuutta sekä yritystoiminnan ihmisoikeusperustaisuutta. Teemme päättäjiin kohdistuvaa vaikuttamistyötä yhteistyössä yksityisen sektorin, ammattiliittojen ja tutkijoiden kanssa. Teemme yhteistyötä näissä teemoissa myös Kirkkojen maailmanneuvoston ja Luterilaisen maailmanliiton kanssa.
Lue lisää:
- Tarvitsemme yritysvastuulain – Myanmarin esimerkki kertoo miksi (Maailma.net)
- Ihmisoikeuksien muuntuva maantiede – Suomi yritysvastuun #ykkösketjuun (Versus-lehti)
- Conflicts and resource politics in Myanmar (Helsingin yliopisto)
- Terveet markkinat eivät tarvitse ihmisoikeusloukkauksia – nostetaan Suomi yritysvastuun #ykkösketjuun (Lähetysseuran blogi)
Ilmastorahoitus
Eri työalueilla toimivat kumppanimme ovat nostaneet esiin huolen, että heidän työnsä tuloksellisuutta uhkaa ilmastonmuutos. Ilmastokriisin välttäminen vaatii rahoitusta. Ilmastorahoituksessa on kyse Pariisin ilmastosopimuksessa muodon saaneesta 100 miljardin dollarin rahoitusvelvollisuudesta vaurailta köyhille. Nykytilanteessa Suomen jakama ilmastorahoitus on kaukana tavoitetasostaan ja se ei kohdennu heikoimmassa asemassa oleviin yhteisöihin.
Lähetysseura pyrkii vaikuttamaan Suomen ilmastorahoituksen vastuullisuuteen. Työtä tehdään yhdessä kansalaisjärjestöjen, kansanedustajien ja virkamiesten kanssa. Vaikuttamistyömme linkittyy vahvasti Lähetysseuran metsityshankkeisiin Tansaniassa ja Nepalissa.
Lue lisää:
- Ilmastorahoituksen tavoitteet ja toteutuminen (Versus-lehti)
- Ilmastonmuutos ei odota – kansainvälistä ilmastorahoitusta on uudistettava (Ulkopolitist)
- Miten sopeutumista muuttuvaan ilmastoon pitäisi tukea (Turun Sanomat)
- Ilmastorahoitus on elintärkeä kysymys (Lähetysseuran uutinen)
Kestävän kehityksen tavoitteet ja seuranta
Suomi rakentaa kestävää kehitystä monin eri tavoin niin Suomessa kuin ulkomailla. Lähetysseuran tavoitteena on, että Suomi edistää talouskehitystä, josta hyötyvät myös syrjityt yhteisöt ja joka on ympäristöllisesti kestävää.
Kestävä talous edellyttää vahvoja ohjaavia tavoitteita ja seurantaa. Siksi Lähetysseura on työskennellyt virkamiesten, tutkijoiden ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa kestävän talouden mittareiden edistämiseksi. Emme voi ohjata vastuullista taloutta ilman tietoa sen toiminnasta tai ilman kelvollisia rahoitusinstrumentteja.
Lue lisää:
Voiko vastuullisuusmittari johtaa harhaan (Versus-lehti)
Miten kehitysapua tulisi kohdentaa – vanhat tavoitteet, uudet mittarit, (Politiikasta)
Beyond GDP- konferenssin suositukset
Näin tavoitteemme ovat edistyneet
Vaikuttamistyön tulokset syntyvät yhteistyöllä ja verkostoissa. Alla on tietoa siitä, miten meille tärkeät tavoitteet ovat edistyneet viime vuosina:
- Lakiselvitys yritysvastuun kehittämisestä oli osa hallitusohjelmaa (2019).
- Suomi on nostanut yritysvastuun osaksi EU-politiikkaansa.
- Yritysvastuun mittaamisen kehitystyö on saanut rahoituksen työ- ja elinkeinoministeriöltä.
- Vaihtoehtoiset kehityksen mittarit nousevat esiin Eurooppa-neuvoston suosituksissa koskien kestävää Eurooppaa.
- Vuoden 2020 budjetissa ja Rinteen hallitusohjelmassa (2019) luvataan nostaa ilmastorahoitus Pariisin sopimusta vastaavaksi.
