Suomen Lähetysseura on mukana 430 miljoonaa mahdollisuutta -kampanjassa, joka vaatii Suomen hallitusta kitkemään verovälttelyä. Kampanjan ajoitus ei voisi olla parempi: ihmiskunta seisoo tällä hetkellä vedenjakajalla.
Kaksi YK:ssa sovittua tavoitekokonaisuutta yhdistää maailman maita. Ilmaston lämpeneminen tulisi rajata alle 1,5 celsiusasteeseen. Kestävän kehityksen Agenda 2030 -ohjelma edistää erilaisia tavoitteita luonnon monimuotoisuuden kaventumisesta työllisyyteen ja koulutukseen.
Tavoitteiden toteuttaminen vaatii laajoja muutoksia. Tulokset eivät synny ilmaiseksi. Yksin energiajärjestelmien uudistamiseen pitäisi kanavoida vuosittain 1,6-3,8 biljoonaa dollaria.
Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamisen kustannukset liikkuvat myös biljoonissa. Jo saavutettuja edistysaskeleita nakertavat ilmastonmuutoksen voimistamat kuivuuskaudet, taifuunit ja eroosio. Vitkastelu päästöjen vähentämisessä tulee kalliiksi.
Miten lysti rahoitetaan?
Vaaditut summat ihmiskunnan kohtalonkysymysten ratkomiseen eivät ole erityisen suuria suhteessa maailmantalouden kokoon: vain muutamia prosentteja. On kuitenkin eri asia puhua kustannuksista kuin hankkia tarvittava rahoitus ja ohjata se oikeisiin kohteisiin. Rahoitusta tarkastellaan tyypillisesti kolmesta näkökulmasta.
Ensinnäkin on perinteinen kehitysapu. Tämän rahoituksen rinnalla rikkaat valtiot ovat sitoutuneet myös mobilisoimaan vuosittain 100 miljardia dollaria ilmastotyöhön vähiten kehittyneissä maissa. Summat ovat valitettavasti vain kymmenyksiä suhteessa rahoitustarpeisiin.
Suorissa kansainvälisissä sijoituksissa mittakaava on oikea. Sijoitukset eivät kuitenkaan vielä tarpeeksi hyvin ohjaudu kehitysvaikutuksia tuottaviin kohteisiin. Sijoitukset eivät ratkaise kehityshaasteita myöskään siksi, että niitä kulkee enemmän globaalista etelästä teolliseen pohjoiseen.
Siksi katse kääntyy kohti valtioiden verotuloja. Maailman 86 biljoonan dollarin bruttokansantuotteesta riittää jaettavaksi asti. Esimerkiksi Pohjoismaissa valtion verotulojen osuus bruttokansantuotteesta on yli kolmanneksen.
Kyky kantaa veroja ei ole kuitenkaan tasaisesti jakautunut. Monissa hauraissa ja köyhissä maissa verotulot jäävät 10-15 % BKT:stä, vaikka kestävän kehityksen rahoitusta tarvittaisiin niissä kipeimmin. Verotettavia tuloja katoaa laillisissa ja laittomissa verojärjestelyissä.
#430miljoonaa syytä vero-oikeudenmukaisuuden edistämiseen
430 miljoonaa mahdollisuutta -kampanjan verotoimenpiteillä pystyttäisiin tukkimaan jo valmiiksi rikkaiden henkilöiden ja yritysten verosuunnittelussaan hyödyntämiä porsaanreikiä. Toimenpiteiden tuloksena Suomi saisi varovaisen arvion mukaan 430 miljoonaa lisäeuroa kirstuunsa.
Verotuksen käytännöt ovat usein teknisiä ja monimutkaisia, mutta verojärjestelmien kehittämistä ohjaavat moraaliset, taloudelliset ja poliittiset periaatteet taas ovat yksinkertaisia. Yritysten tulee maksaa reilu osansa kerryttämistään voitoista. Valtiolle kilahtavat tulot palvelevat todennäköisimmin yhteistä hyvää kuin verovälttelyn seurauksena paisuneet yksityistilit verokeitaissa.
Verokampanja vie kehitystä oikeaan suuntaan kahdella tavalla.
Ensinnäkin, monet kampanjan ajamat kansainväliset verolainsäädäntöä muokkaavat tavoitteet tukevat kehittyvien maiden mahdollisuuksia kantaa veroja. Tätä edistää esimerkiksi monikansallisten yritysten verottaminen niissä maissa, missä voitto synnytetään. Nykytilanne on järjenvastainen: kansainvälisen verojärjestelmän heikkouden vuoksi Afrikka menettää verotettavia tuloja enemmän kuin se vastaanottaa kehitysapua.
Toiseksi, tilkitsemällä omat verosuunnittelun mahdollistavat porsaanreikämme saamme lisää verotuloja, joita voidaan käyttää myös Suomen kansainvälisten ilmasto- ja kehitysyhteistyötä koskevien vastuiden kantamiseen.
Kirjoittaja: Niko Humalisto, Lähetysseuran taloudellisen oikeudenmukaisuuden asiantuntija
Blogitekstin ensimmäistä kappaletta korjattu 5.12. klo 13.36.
