Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Rippikoulupaikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä sekä Suomessa että muualla asuville nuorille. Yhteen rippikouluun mahtuu 50 nuorta.

Rippikoulujen sisältö

Kansainvälinen rippikoulu jakautuu kolmeen jaksoon:

  • Ensimmäinen on aloitusjakso, joka suomalaisnuorilla pitää sisällään oman seurakunnan toimintaan osallistumisen ja ulkosuomalaisilla nuorilla osallistumisen paikallisen luterilaisen seurakunnan toimintaan.
  • Toinen jakso suoritetaan etätehtävinä, jotka lähetetään talvikautena.
  • Kolmas jakso on varsinainen rippileiri.
Joukko nuoria istuu ja soittaa ja laulaa.
Kuva: Ari Vitikainen.

1. Seurakuntaan osallistumisjakso

Ensimmäisen sähköisen leirikirjeen mukana lokakuussa tulee myös oma kirje paikallisen seurakunnan työntekijälle. Kirjeessä kerrotaan, että nuori on tulossa Lähetysseuran sekä Lasten ja nuorten keskuksen järjestämään rippikouluun ja pyydetään seurakuntaa yhteistyöhön.

Paikallisseurakunnan tehtävä on hoitaa nuoren seurakuntaan osallistumisjakso. Jos tämä ei jostain syystä onnistu, toimitamme oman ohjeistuksen osallistumiselle kotiseurakunnan toimintaan.

Seurakuntaan osallistumisjakson apuna on Kirkkohallituksen toimesta tehty seurakuntayhteyskortti, joka on suunnattu järjestöjen rippikouluihin. Seurakuntayhteyskorttiin kirjataan, milloin ensimmäinen tapaaminen nuoren ja seurakunnan työntekijän välillä on ja miten seurakuntayhteysjakso toteutetaan seurakunnassa.

Seurakuntayhteyskortti koskee myös ulkosuomalaisia ja on saatavilla myös englanniksi. Jos ulkomailla asuvan nuoren ei ole mahdollista osallistua evankelis-luterilaisen kirkon toimintaan, hän voi suorittaa seurakuntaan osallistumisjakson myös jonkin muun kristillisen kirkon piirissä. Jos siihenkään ei ole mahdollisuutta, netissä voi osallistua toimintaan suomeksi ja ruotsiksi.

Kuva: Nina Maaninka.

2. Etätehtävät

Kaikilla osallistujalla on samat rippikouluun liittyvät etätehtävät: kirje (lokakuu), sähköpostikirje ja kutsu Moodle-oppimisalustalle (helmikuu) sekä kirje (toukokuu). Nuoren tulee kertoa, onko hän osallistunut uskonnonopetukseen – ja jos uskonnonopetusta ei ole aiemmin ollut, nuori saa muutaman lisätehtävän. Jos nuori on vastannut kysymyksiin, tehtävä katsotaan tehdyksi. Jos nuoret eivät palauta etätehtäviään ennen rippikoulun leirijaksoa, ne tulee tehdä leirin aikana vapaa-ajalla.

3. Leiri

Kansainvälisten rippikoulujen leirijakso pidetään Päiväkummun leirikeskuksessa Orivedellä. Leirijaksoja järjestetään heinäkuun alusta elokuun alkuun.

Yhteydenpito vanhempiin

Ensimmäisen rippikoulukirjeen mukana lähetetään myös kirje vanhemmille. Kirje sisältää perustietoa kansainvälisestä rippikoulusta ja siitä, mitä rippikouluun kuuluu. Siinä esitellään myös muutamalla sanalla rippikoulusuunnitelmaa.

Vanhempien rooli rippikoulussa on merkittävä ja heitä pyydetään kirjoittamaan kirje lapsensa rippikoulun työntekijöille. Jokaiselta rippikoululaiselta kerätään turvallisuussyistä leirijakson alkaessa Tärkeitä tietoja -lomake, josta löytyy sen omaisen yhteystiedot, joka on tavoitettavissa rippikoulun aikana.

Muuten vanhempiin ei työntekijöiden puolesta ole tarvetta ottaa yhteyttä leirijakson aikana. Noin puolelle nuorista tulee vanhempia tai sukulaisia vierailemaan leirijakson vierailupäivänä. Päivän ohjelma on tiivis, ja nekin nuoret, joille ei tule vieraita, kokevat päivän mielekkääksi. Vanhemmat ja sukulaiset kutsutaan Päiväkumpuun rippikoulun konfirmaatioon leirijakson lopuksi.

Nuoria istuu riihikirkon lattialla. Alttarilla on kaksi kynttilää ja alttarin takana puinen risti seinällä.
Kuva: Ari Vitikainen

Konfirmaatio

Rippikoulun konfirmaatio pidetään ulkoilmassa Päiväkummussa. Nuorista otetaan ryhmäkuva konfirmaatiopäivän aamuna ja kuvat ovat lunastettavissa konfirmaation jälkeen. Nuoret tulevat kulkueena messun alussa ja asettuvat istumaan etuosaan heille varatuille paikoille. Tarkemmat ohjeet annetaan ennen messun alkamista. Messu kestää noin 1,5 tuntia ja se toimitetaan kaksikielisenä suomeksi ja englanniksi. Valokuvaaminen on sallittu omalta paikalta.

Konfirmoinnin jälkeen kunkin nuoren yhtä kummia pyydetään saapumaan kummilapsensa taakse seisomaan. Kummit osallistuvat rippikoulun opettajien kanssa nuoren siunaamiseen. Messun jälkeen nuoret poistuvat kulkueena.

Rippikoulujen työntekijät

Lähetysseuran ja LNK:n kansainvälisissä rippikouluissa on seitsemän työntekijää. Työntekijöistä vähintään yksi on pappi, yksi musiikinopettaja ja yksi lähetystyön asiantuntija. Muut työntekijät ovat pääosin nuorisotyön ja teologian opiskelijoita. Ohjaajiin kuuluu myös apuopettajia, jotka ovat täysi-ikäisiä, jo muutaman kerran isosena olleita nuoria.

Lähetysseuran ja LNK:n rippileireillä pidetään kiinni kirkkojärjestyksen asetuksissa määritellyistä rippikoulun opettajan kriteereistä.

Järjestäjät

Suomen Lähetysseura on järjestänyt lähetysteemoihin ja musiikkiin keskittyviä rippileirejä Päiväkummussa vuodesta 1957 alkaen. Lasten ja nuorten keskus on puolestaan koonnut rippikouluihinsa ympäri maailmaa asuvia ulkosuomalaisia nuoria vuodesta 1988 tähän päivään eli yli 30 vuoden ajan. Lisätietoja järjestöistä löydät Lähetysseuran ja Lasten ja nuorten keskuksen verkkosivuilta.

Kaksi nuorta pelaa pingistä ulkona.
Kuva: Ari Vitikainen.