Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Nepalilainen yrittäjä-äiti kantaa vastuuta, kun mies lähtee halpatöihin ulkomaille

Kamala Bishwakarma asuu köyhässä alakastisessa kylässä, joka kärsii vakavasta vesipulasta. Kun mies viettää kuukausia vuodesta ulkomailla siirtotyössä, jää Kamala yksin pitämään huolta neljästä lapsesta ja pienestä kaupasta. On todella sumuinen aamu Jagiri Gaun kylässä keskisessä Nepalissa, Dhadingin piirikunnassa. Eteensä näkee tuskin kymmentä metriä edemmäs. Silti pienen kyläkaupan eteen alkaa kokoontua keskenään rupatteleva joukko. Kyseessä on … Lue lisää ⟶

Biru ja Sirkala eivät kuukautisvajaan enää suostu

Nepalin länsiosissa elää edelleen vanha hindulainen perinne chhaupadi, jossa naiset eristetään vajoihin kuukautistensa ajaksi, koska heidät nähdään rituaalisesti epäpuhtaina. Lähetysseura tukee Nepalin syrjäseuduilla paikallisen Sahas-järjestön työtä, jotta syrjivästä perinteestä luovuttaisiin. Sahasin sukupuoliasiantuntija Meena Shakyan mukaan perinnettä on todella vaikeaa muuttaa. Kun hän itse muutti läntiselle Kalikotin alueelle Itä-Nepalista, hän oli shokissa siitä, miten naiset todella … Lue lisää ⟶

Nepalilaisen Miran koulu jäi kesken – nyt vuohet tukevat toimeentuloa

Mira Bishwakarma, 23, pitelee kaksikuukautista vauvaa sylissään. Nyytti on kiedottu peittoon. Samalla hän pyyhkii räkää 3-vuotiaan poikansa poskelta. Naimisiin Mira meni oman kertomansa mukaan 20-vuotiaana, ja nyt lapsia on jo kaksi. Istumme bambujakkaroilla Miran vaatimattoman aaltopeltisen kodin edessä. – Kävin koulua 8. luokalle asti, Mira kertoo hiljaisella äänellä, ja alkaa imettää pienokaistaan. Tilanne on maaseudun … Lue lisää ⟶

Nepalin naisten hiljainen vallankumous

Nepalilaisessa vuoristokylässä Kalikotissa elävä Anita Shahi (35) ei kelvannut ennen muuhun kuin kokkaamaan ja ruokkimaan karjaa. Elämä rajoittui omaan pihapiiriin, eikä naisen mielipiteellä ollut arvoa. Nykyisin Anita on menestyvä liikenainen. Harva uskoisi, ettei hän ole käynyt päivääkään kouluja tai osaa edes lukea. Muutama vuosi sitten hänen elämänsä oli vielä hyvin rajattua. Hänen 15-henkiseen perheeseensä kuului mies … Lue lisää ⟶

Moniperustainen syrjintä työntää ihmisen marginaaliin

Joitakin ihmisiä syrjitään monella eri perusteella: esimerkiksi kielen, terveydentilan ja vähemmistöön kuulumisen tähden. Silloin puhutaan moniperustaisesta syrjinnästä. Vaikka tilanne on vaikea, ratkaisujakin on – ja lopulta syrjimätön yhteiskunta hyödyttäisi kaikkia. Et todennäköisesti ole syrjitty, jos arkesi sujuu ilman kohtuuttomia ponnistuksia, pystyt liikkumaan paikasta toiseen ilman huomattavia esteitä, saat äänesi yhteiskunnassa kuuluviin toivomallasi tavalla, mediassa puhutaan … Lue lisää ⟶

Lähetyssanomat uudistui

Lähetyssanomat on saanut monipuolisemman sisällön ja ulkoasuunsa uuden ilmeen. Muutos näkyy koko lehdessä kantta myöten. ”Haluamme tehdä lehteä, joka on entistäkin kiinnostavampi ja mukavampi lukea. Avaamme Lähetysseuran työhön innostavia näkymiä ja kerromme, mitä tukijoidemme avulla on saatu aikaan”, toimituspäällikkö Pirre Saario sanoo. ”Lähetyssanomissa kehittyvien maiden tavalliset ihmiset kertovat elämästään. Heidän ääntään kuullaan harvoin muualla. Kerromme … Lue lisää ⟶

Nepal: Meheritolin kylän menestystarina

– Ennen kylän naiset olivat ujoja ja piilottivat kasvonsa sarin taakse. Nyt he ovat saaneet itseluottamusta. Kannustuksen ansiosta kylän jokainen lapsi ja nainen haluaa oppia lukemaan, kertoo nepalilainen Kunti Rishidev ylpeänä. Kunti Rishidev on Itä-Nepalin syrjäseuduilla sijaitsevan Meheritolin kylän naisryhmän puheenjohtaja. Köyhä kylä koostuu 36 kotitaloudesta. Kaikki sen asukkaat ovat alakastisia daliteja. Aiemmin kylä oli … Lue lisää ⟶

Moniperustainen syrjintä: Katson silmiin naista

  Kaikissa kuvissa näen naisen. Osa katsoo silmiin, yksi katsoo poispäin ja yksi ei oman turvallisuutensa vuoksi tahtonut tulla kuvatuksi lainkaan. Edessäni olevat artikkelit ovat kuukausien työn tulos: todellisia tarinoita syrjinnästä, unelmista ja toivosta. Kun syksyllä 2018 lähestyin kollegoitani kolmella mantereella ja pyysin heitä kertomaan, ketkä kohtaavat syrjintää useista eri syistä, en tiennyt, että kaikki … Lue lisää ⟶

Kenialainen Karen ei ole koskaan tavannut ketään itsensä kaltaista, mutta taistelee kaikkien puolesta, jotka eivät itse uskalla

Karen on aina ollut erilainen kuin muut, riippumatta porukasta. Hän on vammainen, muslimi ja kuuluu seksuaalivähemmistöön. Tärkeintä vammaisuudessa hänelle on ollut perheen tuki, ja vaikeinta lesboudessa perheen tuen menettäminen. Hän ei tiedä miten se tapahtui, mutta joku oli vasikoinut. Kenialaisen Karenin täti sai Facebookin kautta tietää, että hän on lesbo. Sana kiersi ja pian koko … Lue lisää ⟶

Naisjohtajana vähemmistökansan parissa Myanmarissa

Naw Moo Eh on kohdannut elämässään syrjintää niin naisena kuin karen-kansan edustajana. Pitkä konflikti on ajanut karenit marginaaliin, ja naiset kansan sisällä kärsivät erityisesti. ”Minut nimitettiin kylämme johtoon vuonna 2003 ja useamman kylän yhteenliittymän johtajaksi vuonna 2005, vaikken halunnut sitä tehtävää”, sanoo Naw Moo Eh, 45, joka on kotoisin Dooplayan kunnasta Myanmarista. Hän kuuluu karen-heimoon, … Lue lisää ⟶

Turvallisempaa seksityötä – hiv-positiivinen Segolame haluaa tukea muita syrjittyjä

Botswanan maaseudulla seksityöläisiä halveksitaan, etenkin jos he ovat hiv-positiivisia. Segolamen elämä on ollut poikkeuksellisen rankka. Siksi hän haluaa auttaa ja neuvoa nuorempia alalle tulevia naisia. Segolame muistaa, että lapsuus oli vaikea. Nyt 44-vuotias nainen sanoo, että äiti oli paljon poissa, eikä hän tiennyt, kuka isä oli. Häntä siirreltiin sukulaiselta toiselle, ja alakoulu vaihtui neljään otteeseen. … Lue lisää ⟶

Siriporn Chedngam löysi turvapaikan kirkon ensikodista

Siriporn Chedngam jätti väkivaltaisen miesystävänsä ja löysi raskaaksi tultuaan avun Armonkodista. Thaimaan luterilaisen kirkon ensikoti tarjoaa tilapäisen asuinpaikan naisille ja tytöille, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin raskauden takia. Siellä he opettelevat vauvojen hoidon lisäksi käsitöitä ja ruuanlaittoa. Aiemmin moni äiti sai tietoa Armonkodista sosiaalitoimen ja alan järjestöjen kautta. Nykyään useimmat tulijat ovat löytäneet paikan verkkosivuilta. Niin … Lue lisää ⟶

Boliviassa tyttöjen arki voi olla monella tavalla syrjivää

Boliviassa naisten asema ja alkuperäiskansaan kuuluminen ovat perinteisiä syrjinnän syitä. Viime vuosina edistystä on tapahtunut, vaikka matka tasavertaisiin mahdollisuuksiin on vielä pitkä. Bolivian ylängöillä lähellä Perun rajaa puhaltaa kylmä tuuli. 4 000 metrin korkeudessa sää ailahtelee: välillä aurinko polttaa, sitten saattaa nousta paksu sumu tai taivaalta voi ropista rakeita. Täällä laamoja ja alpakoita paimentaa Yessica Mendoza, … Lue lisää ⟶

Rolf Steffansson lupaa juosta tuhat kilometriä lähetystyön puolesta

Toiminnanjohtaja Rolf Steffansson juhlistaa Lähetysseuran 160-vuotisjuhlavuotta juoksemalla. Hän on luvannut juosta vuoden aikana vähintään tuhat kilometriä ja maksaa yhden euron jokaisesta juoksemastaan kilometristä Lähetysseuran työhön syrjäytettyjen hyväksi. Rolf haluaa haastaa muutkin mukaan kannustamaan häntä juoksemaan ja lahjoittamaan sopivaksi katsomansa summan Lähetysseuran työlle Oma keräys -sivuston kautta. Tavoitteena on saada lahjoituksia vähintään 160 euron edestä joka … Lue lisää ⟶

Sukrin koskettava tarina: Tätä on olla vammainen ja alakastinen Nepalissa

Alakastinen Sukri Rishidev on yksinhuoltajaäiti, joka on sairastanut lepraa 20 vuotta. Hänen suurin toiveensa on, että joku pitää huolta. Onneksi ympäriltä löytyy kyläyhteisön turvaverkko. Sukri Rishidev ei tiedä omaa ikäänsä – eikä ihme. Eihän hän ole ikinä käynyt kouluja tai oppinut lukemaan. Hän on luultavasti 40–45-vuotias. Olemme saapuneet tapaamaan Sukria pieneen Daulatpurin kylään, joka sijaitsee … Lue lisää ⟶

#160tarinaa: Bimalasta tulee eläintenhoitaja

Bimala Bishwakarma (18) on nuori dalit-nainen Mugusta, Nepalista. Hän kävi yläkoulun ja lukion Lähetysseuran kummituella ja saa nyt vielä tukea ammattiopintoihinsa. Vuoden mittaiset teoriaopinnot eläintenhoidosta ovat ohi ja kuuden kuukauden työharjoittelusta on vielä puolet jäljellä. Kun Lähetysseura aloitti kummityön Mugussa vuonna 2005, vain 30 dalit-tyttöä koko läänissä kävi koulua. Kummityön ja siihen liittyvän valistustyön ansiosta … Lue lisää ⟶

Sanchitaa pilkataan kuulovamman takia – vertaistuki auttaa jaksamaan

Nepalilainen Sanchita Sunar, 13, ei ole napannut niin sanottua lottovoittoa elämässä. Hän on köyhän alakastisen perheen tyttö maassa, jossa niin sukupuoleen kuin kastiin perustuva syrjintä elää vahvana. Kaiken lisäksi hän on syntynyt kuulovamman kanssa.  Sanchita on nepalilaisen maanviljelijäperheen tyttö, jolla on ollut syntymästä asti epämuodostuma korvassa. Toinen korva on pelkkä puolikas tynkä, jolla Sanchita ei … Lue lisää ⟶

Uusi elämä aids-orvolle etiopialaistytölle: ”Haluan auttaa muita, kuten minuakin on autettu”

Feleku Wodajin äiti kuoli aidsiin, kun tyttö oli 7-vuotias.  Isä muutti muualle ja jätti Felekun ja tämän isoveljen selviytymään omillaan. Parikymppinen veli elätti itsensä ja siskonsa satunnaisilla töillä. 12-vuotiaana Feleku pääsi mukaan Suomen Lähetysseuran ja etiopialaiskirkon aids-orpolasten tukiohjelmaan. Hän aloitti silloin neljännen luokan. – Sain aivan uuden elämän. Kukaan ei olisi huolehtinut kouluttamisestani ilman tätä tukea, … Lue lisää ⟶

Ilman tukea kuuron opintie katkeaa Etiopiassa

Etiopialaiset kuurot lapset tarvitsevat nykyistä enemmän tukea koulunkäyntiinsä. Ilman riittävää tukea koulu katkeaa usein viidennellä luokalla. Aiheesta väittelevä Mekonnen Mulat pitää tilannetta huolestuttavana. Lähetysseuran työntekijä, erityisopettaja Mekonnen Mulat väittelee 28. marraskuuta Jyväskylän yliopistossa. Hän selvittää väitöskirjassaan etiopialaisten kuurojen ja huonokuuloisten oppilaiden sosio-emotionaalisia ongelmia ja minäkäsitystä eri koulumuodoissa. Lapset opiskelivat joko erityiskoulussa, erityisluokilla tai yhdessä kuulevien … Lue lisää ⟶

Venezuelan pakolaiset tarvitsevat apua

Jo miljoonat venezuelalaiset ovat paenneet maansa surkeita oloja naapurimaihin. Monet ovat päätyneet rajan yli Kolumbiaan Araucan maakuntaan, jossa Luterilainen maailmanliitto (LML) on jo pitkään työskennellyt Kolumbian omien maansisäisten pakolaisten parissa. Nyt apua tarvitsevat myös uudet tulokkaat. Venezuelalaispakolaisten tilanne on vaikea: elinolot ovat huonot, rahaa ruokaan ja muihin tarvikkeisiin ei ole ja työnsaanti on vaikeaa. Paikallinen … Lue lisää ⟶