Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Pelko antaa Ruusa Gawazalle voimia torjua ilmastonmuutosta

”Vielä ei ole liian myöhäistä hillitä ilmastonmuutosta!”, projektipäällikkö Ruusa Gawaza sanoo. Hän seisoo hymyillen ulkona sateisena päivänä, sateenvarjo kädessä.
”Vielä ei ole liian myöhäistä hillitä ilmastonmuutosta!”, projektipäällikkö Ruusa Gawaza sanoo.

Maailmanloppu vai sopeutuminen? Lihapullia vai härkäpapuja? Puita Saheliin vai Suomeen? Projektipäällikkö Ruusa Gawaza Lähetysseurasta vastaa kysymyksiin ilmastonmuutoksesta ja Tasauksesta. Ruusa Gawaza kehittää Lähetysseurassa päästökompensaatiojärjestelmää.

1. Pelottaako ilmastonmuutos sinua, projektipäällikkö Ruusa Gawaza Lähetysseurasta?

Välillä pelottaa. Pelko antaa kuitenkin motivaatiota toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Miljardit ihmiset asuvat maissa, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat jo nyt.

2. Osa kristityistä on sitä mieltä, ettei ilmastonmuutosta kannata jarruttaa, koska maailmanloppu tulee kuitenkin. Mitä mieltä sinä olet?

Jumala loi meidät ihmiset tähän maailman suojelemaan ja varjelemaan luomakuntaa. Kuitenkin toimintamme vuoksi maapallon lämpötila nousee ja elinolosuhteet muuttuvat mahdottomiksi. Onneksi vielä ei ole liian myöhäistä suojella tätä arvokasta maailmaa! Voimme hidastaa ilmastonmuutosta toimimalla yhdessä.

3. Miksi ilmastonmuutosta vastaan on tehtävä työtä juuri nyt?

Maailman ilmastopaneeli julkaisi viime vuonna analyysin ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Mitä enemmän lämpötilan nousee, sitä dramaattisemmin se vaikuttaa muun muassa puhtaan veden saatavuuteen, viljelyyn, sairauksien leviämiseen ja eliölajien sukupuuttoon.

Jos onnistumme pysäyttämään lämpötilan nousun 1,5 – 2 asteeseen, ilmastonmuutoksen pahimmat uhkakuvat eivät toteudu ja vaikutukset maapallolla jäävät pienemmiksi.

4. Missä maissa Tasaus-kampanjan rahat käytetään?

Tansaniassa, Senegalissa, Mauritaniassa, Zimbabwessa, Nepalissa, Kambodzassa, Laosissa ja Boliviassa. Niillä hillitään ilmastonmuutosta ja autetaan ihmisiä sopeutumaan sen vaikutuksiin kehitysyhteistyöhankkeiden avulla. Lähetysseura saa tähän työhön myös ulkoministeriön kehitysyhteistyötukea.

5. Miksi puita kannattaa istuttaa Afrikkaan – miksi ei Suomeen?

Afrikassa metsät vähenevät nopeasti sekä ihmisen toiminnan että kuivuuden takia. Monien ihmisten elämä on riippuvaista maanviljelystä ja metsistä. Siksi Afrikassa puiden istuttamisella voidaan saavuttaa monia hyötyjä.

Puut sitovat maaperää ja ehkäisevät siten eroosiota. Ne parantavat maaperän kykyä imeä kosteutta. Tietyt puut myös parantavat maaperän ravinteikkuutta. Hedelmäpuut tarjoavat ravintoa ihmisille ja monien puiden lehtiä voidaan myös antaa karjalle ravinnoksi.

Mutta kyllä puita kannattaa istuttaa kaikkialla, ei vain Afrikassa. Kasvipeitteen lisääminen koko maapallolla on ylivoimaisesti helpoin ja edullisin keino sitoa kasvihuonekaasuja ilmakehästä ja siten hillitä ilmastonmuutosta.

6. Entä jos vuohet syövät taimet tai ihmiset hakkaavat ne polttopuiksi?

Joskus näin voi käydä kaikista varotoimenpiteistä huolimatta. Tässä työssä on hyväksyttävä sen, että kaikki ei suju aina täydellisesti. Opetamme kuitenkin paikallisyhteisöjä huolehtimaan puista: metsiä suojellaan, taimet aidataan ja istutusalueita seurataan tarkasti. Paras tulos saadaan, kun koko kylä on mukana ja pitää työtä tärkeänä.

7. Mitä muuta Lähetysseuran ilmastotyö on kuin puiden istutusta?

Kestäviä viljelymenetelmiä, elinkeinojen monipuolistamista, puuta säästävien liesiä, mehiläistarhoja, kaivoja, siivoustalkoita, kierrätystuotteiden valmistusta, koulutusta ja ympäristökasvatusta. On myös tärkeää vahvistaa yhteisöjen katastrofivalmiutta. Teemme työtä yhdessä paikallisten kumppaneiden kanssa.

8. Mitä mieltä olet peltometsäviljelystä Afrikassa? Siinä puita istutetaan pelloille ja laidunmaille, ja samalla jatketaan viljelyä.

Peltometsäviljely on maailman paras asia – voisin saarnata sen hyödyistä päiväkausia! Peltometsäviljelymenetelmiä ja -tapoja on monia. Tietyt peltometsäviljelyyn soveltuvat puut kuten Sesbania Sesban sitovat maaperään typpeä, luonnon omaa lannoitetta. Näin niiden vieressä kasvavat viljakasvit kasvavat paremmin. Tällä tavoin satoa voi parantaa luonnollisesti ja edullisesti monien muiden peltometsäviljelyn hyötyjen lisäksi.

9. Pitäisikö meidän kaikkien vaihtaa karjalanpaisti härkäpapuihin?

Meidän kaikkien olisi hyvä pohtia elintapojamme ilmastonäkökulmasta. Ruokaan on helppo vaikuttaa, sillä kaupoissa on monia erilaisia kasviproteiinivaihtoehtoja. Suosittelen kokeilemaan rohkeasti ja korvaamaan niillä ainakin osa lihatuotteista.

10. Mikä on lempipuusi?

Ehdottomasti apinanleipäpuu eli baobab. Ne kasvavat tuhansien vuosien ikäisiksi. Asuin lapsena perheeni kanssa Senegalissa, jossa näitä puita kasvaa kaikkialla. Apinanleipäpuun hedelmä on yksi lempihedelmistäni ja todella terveellinen.

Teksti ja kuva: Marjatta Kosonen

Nyt kun olet täällä…

… meillä on pieni pyyntö. Laitamme osan Lähetyssanomien jutuista ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi tutustumaan kaukaisiin kulttuureihin, lukemaan työstämme eri puolilla maailmaa ja sukeltamaan ihmisten tarinoihin. Lehti on kuitenkin meille tärkeä tulonlähde – ja pyydämmekin, että tilaat Lähetyssanomat ja samalla tuet lähetystyötä ja kehitysyhteistyötä maailman köyhimmissä maissa syrjäytettyjen ihmisryhmien parissa. Tilaussivulle pääset tästä. Suuri kiitos!