Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Biru ja Sirkala eivät kuukautisvajaan enää suostu

Tara Giri, Sirkala Giri ja Biru Bharati ovat kaikki olleet elämässään yhteensä useita kuukausia eristettynä ulkorakennuksiin kuukautistensa vuoksi. Nyt he kulkevat Kalikotin kylissä opettamassa muille naisille kuukautishygieniaa ja chhaupadi-perinteen vaaroista. Kuva Mimosa Hedberg

Nepalin länsiosissa elää edelleen vanha hindulainen perinne chhaupadi, jossa naiset eristetään vajoihin kuukautistensa ajaksi, koska heidät nähdään rituaalisesti epäpuhtaina.

Lähetysseura tukee Nepalin syrjäseuduilla paikallisen Sahas-järjestön työtä, jotta syrjivästä perinteestä luovuttaisiin. Sahasin sukupuoliasiantuntija Meena Shakyan mukaan perinnettä on todella vaikeaa muuttaa.

Kun hän itse muutti läntiselle Kalikotin alueelle Itä-Nepalista, hän oli shokissa siitä, miten naiset todella edelleen eristetään joka kuukausi.

– Se oli kuin olisin tullut eri todellisuuteen, Shakya kuvailee.

Nepalin länsiosissa naisia eristetään yhä karjavajoihin julman kuukautisperinteen johdosta. Lähetysseura tukee Sahas-järjestön työtä, jotta syrjivästä perinteestä luovuttaisiin. Meena Shakya on Sahasin sukupuoliasiantuntija. Kuva Mimosa Hedberg

Vakavia terveysuhkia

Vajaan karkottamisen lisäksi kuukautisten aikana myös ruoanlaitto ja keittiöön meno on kiellettyä, samaten temppelivierailut tai esimerkiksi hautajaisiin osallistuminen.

Jos nainen koskee hedelmäpuuta, sen ei uskota enää tuottavan hedelmää. Jos nainen ei suostu eristäytymään, elää kylissä vahva usko, että tapahtuu jotain pahaa – karjaa kuolee tai läheinen sairastuu.

Eristäytyminen kylmiin vajoihin aiheuttaa naisille vakavia terveysuhkia: sairauksia, alttiutta käärmeen puremille, seksuaalisen hyväksikäytön uhkaa, jopa kuolemaa. Tammikuussa Nepalissa uutisoitiin äidin ja tämän kahden lapsen kuolleen vajaan häkämyrkytyksen seurauksena.

– Kun olin nuori, jouduin viettämään kuukausittain seitsemän päivää eristyksissä, vaja sijaitsi 20 minuutin päässä. Sain syödäkseni vain kuivaa leipää ja vähän mausteita. Minulla oli vain yksi vaateparsi, jota pesin, Sirkala Giri, 64, kertoo.

Ennen Giri ei suostunut tapaamaan sukulaisnaisia, joilla oli kuukautiset. Nyt hän kertoo ylpeänä, että vaikka hän on jo vanha, ei hän hankkeen ansiosta enää eristäydy itse eikä vaadi sitä muilta.

Tämä kuukautisvaja on saanut uuden käyttötarkoituksen puuvajana. Kuva Mimosa Hedberg

Naiset itse johtamassa muutosta

Shakyan mukaan muutos vaatii sitkeää valistustyötä ja monesti myös uskonnollisten johtajien mukaansaantia. Sekä tietenkin naisten omaa voimaantumista ja kehitykseen mukaan saamista.

– Kun naiset saavat omaa toimeentuloa, heillä on myös enemmän sanavaltaa perheen sisällä, Shakya muistuttaa.

Jotkut aviomiehet ovat ehdottaneet vaimoilleen käytännöstä luopumista, mutta siihen liittyvä pelko ja leimautuminen elää naisten joukossa vahvana, Shakya kertoo. Mutta kun yksi kylä saadaan luopumaan sitkeästä perinteestä, leviävät hyödyt kauas.

– Sahas on opettanut naisille koulutuksissa, että kuukautiset ovat tärkeät lisääntymiselle ja niillä on tarkoitus. Yksi koulutus ei riitä, vaaditaan toistuvaa työtä, Sahasin tuella paikalliseksi chhaupadi-johtohahmoksi noussut Biru Bharati, 43, sanoo.

Hänen kylässään naiset eivät chhaupadia enää harjoita, ja nyt kylän naiset matkaavat jo muihin kyliin ja opettavat muutoksesta muiden alueiden naisille. Samalla naisten terveyteen panostetaan opettamalla uusiokäyttöisten kuukautissiteiden valmistusta.

Kun Bharatin yhdellä tyttäristä alkoi kuukautiset, kysyi hän äidiltään, mitä tehdä. Bharati neuvoi pitämään itsensä puhtaana, ei muuta erityistä. Ja niin perinne katkeaa.

– Yksikään kylämme naisista ei mene enää takaisin noihin synkkiin päiviin, Bharati vannoo.

Mimosa Hedberg

Osallistu kesäkeräykseen: Tue Nepalin naisia!

Naisissa on paljon voimaa! Koulutuksella, rohkaisulla ja pienellä tuella he voivat saada aikaan suuria muutoksia niin omassa kuin koko yhteisön elämässä.