Kun Lähetysseuran rahoitus päättyy, se ei ole kriisi vaan mahdollisuus rakentua uudelleen, sanoo Senegalin luterilaisen kirkon pastori ja varapresidentti François Thiam. Kirkko on syntynyt Lähetysseuran työstä, joka alkoi Senegalissa vuonna 1974. Nyt reilut 50 vuotta myöhemmin kirkko ja Lähetysseura valmistautuvat yhdessä siihen, että taloudellinen tuki loppuu vuonna 2028. ”Näen sen siten, että Lähetysseura on äiti … Lue lisää ⟶
Nicolas Sarr kuuluu sañit-sukuun, jonka jäsenet olivat menneinä aikoina kuninkaan hevostenhoitajia. Hevostenhoitajat saivat puhua jopa kuninkaalle hyvin suoraan, ja tämä näkyy edelleen Nicolasin suvussa. ”Meillä on tapana puhua kaikille suoraan. Emme kiertele ja kaunistele, vaan sanomme asiamme. Usein siihen liittyy myös huumoria”, Nicolas kertoo. Hän on ollut 1980-luvulta alkaen mukana Senegalin luterilaisen kirkon musiikkityössä ja … Lue lisää ⟶
Vierailimme Anna-Lena Särsin kanssa Fatickissa asuvan perheen luona ja kysyimme, mitä kirkostaan ajattelevat perheen lapset: 21-vuotias Sophie, 16-vuotias Elisabeth, 15-vuotiaat Léa Adama ja Myriam Awa, 12-vuotias Lazare Diène, 8-vuotias Prospère ja 4-vuotias Elisabeth Dioma. Jumalanpalveluksiin osallistuminen, pyhäkoulu ja kuoro ovat koko perheen arkea. ”Olemme kaikki olleet mukana kirkon pyhäkoulussa 12–13-vuotiaaksi asti siitä alkaen, kun olemme … Lue lisää ⟶
”Lukemaan opitaan vain yhden kerran, ja sen jälkeen sama tekniikka toimii minkä tahansa kielen oppimiseen”, sanoo Papa Latyr Diagne, joka työskentelee Senegalin valtiolla koulutarkastajana. ”Jos haluaa oppia lukemaan, tarvitaan kaksi asiaa: pitää ymmärtää luettavaa kieltä ja sen koodausta eli rakennetta. Jos yrittää oppia lukemaan itselle vieraalla kielellä, oppiminen on hidasta.” Diagne kehuu vuolaasti Senegalin luterilaisen … Lue lisää ⟶
On lempeän lämmin elokuinen ilta. Helsingin Kauppatorin kuhina on jo rauhoittunut, kun Senegalin luterilaisen kirkon johtaja Latyr Diouf ja Malmin seurakunnan lähetyspappi Markku Arola tapaavat marjakojujen luona. Vaikka myyjät keräilevät jo kimpsujaan, miehet ehtivät vielä napata maisteltaviksi mustikoita ja mansikoita. Mustikat ovat tällä kertaa pensaasta, mutta Arola kertoo Dioufille, että Suomessa mustikoita saa kerätä ilmaiseksi … Lue lisää ⟶
Lähetysseuran työ Senegalissa alkoi maaliskuussa 1974 eli yli 50 vuotta sitten. Työstä syntyi 1980-luvulla Senegalin luterilainen kirkko, jolla on nykyisin noin 7 500 jäsentä. Kirkko on jo pitkään toiminut paikallisin voimin, mutta ensimmäisinä vuosikymmeninä suomalaisilla lähetystyöntekijöillä oli merkittävä rooli. Kirkko maailmalla -ohjelmassa tavataan Anna-Leena Heikkilä ja Anna-Lena Särs, joilla molemmilla on pitkä kokemus Senegalista. ”Opin … Lue lisää ⟶
Saavuttuamme Senegaliin syksyllä 1988 pääsimme ensimmäistä kertaa kokemaan senegalilaista musisointia jumalanpalveluksessa Mbourin työkeskuksessa. Jumalanpalveluksen kaava oli yksinkertainen. Se muistutti suomalaisen kirkkokäsikirjan kenttäjumalanpalvelusta. Paljon oli puhuttua sanaa, ja vain jonkin verran laulua. Lähetysjohtaja Henrik Smedjebacka oli varoitellut minua etukäteen siitä, etten tule löytämään paljoakaan paikallista kansanmusiikkia, koska senegalilaiset kristityt tykkäävät niin paljon eurooppalaisista sävelmistä ja reippaista … Lue lisää ⟶
Työskentelin Senegalissa vuosina 1983–2016 ja osallistuin vielä sen jälkeen sereeri-ranska sanakirjan työstämiseen. 35 vuotta on pitkä aika. Sain olla mukana monessa pioneerivaiheessa, kuten lukutaitotyön uudessa alussa ja työn siirtämisessä kirkon vastuulle ja Dakarin työn aloittamisessa. Olen saanut nähdä suuria muutoksia senegalilaisten elämässä ja Senegalin luterilaisen kirkon elämässä. En tiedä, mitä olin odottanut lähteissäni Senegaliin, mutta … Lue lisää ⟶
Haastattelumme aikoihin Anna-Lena Särs on alkanut valmistautua palaamaan Senegaliin kolmen kuukauden Suomessa vietetyn ajan jälkeen. ”Eilen luin sähköpostiani valmistuakseni palaamaan takaisin Senegaliin. Alan jo tottua ajatukseen. Olen ottanut yhteyttä useampaan työtoveriin. Nämä ovat kaksi erilaista maailmaa, ja työhön paluu vie aikansa.” Kuluneen vuoden aikana Anna-Lenalla on ollut paljon tekemistä. Hän on toiminut sijaisena, kun lähetystyöntekijät … Lue lisää ⟶
Saavuin Senegaliin Lähetysseuran työntekijänä syyskuussa 1989. Lähettävinä seurakuntina olivat Suomussalmen, Puolangan ja Oulunkylän seurakunnat. Ensimmäinen automatka Dakarin lentokentältä Fatickiin (170km) keskiyöllä, herääminen kukonlauluun ja aamu sadekauden tuoksuissa. Ensimmäiset pikkutomaatit aamupalalla. Muistan tuoksut ja tunnelmat vielä tänäänkin. ”Anna Herra rohkeutta, mennä maastoon tiettömään, jossa merkkejä en tunne, vaille vastausta jään. Juuri siellä Sinuun juurrun, vastuuseen viet … Lue lisää ⟶
”Kaivotyön suunnittelu aloitettiin jo syksyllä 1974. Senegalissa kävi suomalainen diplomi-insinööri Clas Hagelstam, joka teki suunnitelmat ja rahoitti kalustohankinnat. Jotta saisimme kaluston tullitta maahan, jouduimme tekemään kaivonkaivuusopimuksen Senegalin hydrologiaministeriön kanssa. Tämän ministeriön piti sitten hakea tullivapautta kalustollemme valtiovarainministeriöltä. Kun vastausta ei tullut, haimme tullivapautta itse. Saimme sen ja vuoden lykkäystä sopimukselle hydrologiaministeriön kanssa, jotta hankkisimme ensin … Lue lisää ⟶
Lähetysseura on nimittänyt uusia maajohtajia. Lotta Gammelin on valittu maajohtajaksi Nepaliin, Ruth Santisteban-Siltanen Kolumbiaan ja Anu Vasamies Senegaliin. Äskettäin filosofian tohtoriksi väitellyt Gammelin on aiemmin asunut Tansaniassa ja lähtee nyt Nepaliin ensimmäistä kertaa. Hän on ollut urallaan mukana kymmenissä lähetystyöhön siunaamisissa, ja kokee merkitykselliseksi saada siunauksen omalle työkaudelleen. ”Siunaus tuo turvaa ja levollisuutta muutosten keskelle. … Lue lisää ⟶
Demba Ndong ei tiedä tarkalleen syntymävuottaan, mutta hän muistelee aloittaneensa esikoulussa vuonna 1994. Maanviljelijäperheessä koulunkäynti ei ollut itsestään selvyys – esimerkiksi Demban isä ei osaa lukea, mutta kannusti poikaa opintoihin. ”Isä on todella älykäs ja häntä on estänyt vain väärä sukupolvi. Ilman koulutustakin hän johti kylässä monia projekteja, kuten kaivojen ja terveysaseman rakentamista”, Demba kertoo. … Lue lisää ⟶
Amy on 13-vuotias vammainen tyttö, joka asuu kymmenhenkisen perheensä kanssa Foundiougnen alueella Senegalissa. Amyn perhe on saanut Lähetysseuran ja Senegalin luterilaisen kirkon tuella vuohia ja pavun siemeniä, joista köyhä perhe saa tuloja elämiseen. Lähetysseuran ja Senegalin luterilaisen kirkon kehitysyhteistyö alkoi Amyn kotikylässä jo vuonna 2015, jolloin alueelle perustettiin naisten osuuskunta ja järjestettiin tiedotustilaisuuksia vammaisuudesta. Senegalissa … Lue lisää ⟶
Kahdeksan matkalaukkua odottaa Suomen Lähetysseuran vierasasunnossa Dakarissa, jossa Tikumin perhe valmistautuu muuttoon. Laukkuihin pakataan muistoja, lempivaatteita ja leluja yhdentoista ja puolen vuoden ajalta Senegalista. Talon pihalta kuuluu lintujen laulua. Lähellä on pieni järvi, jossa pikkulinnut viihtyvät. ”Me olemme käyneet läpi kaikki, mitä meillä on. Voi olla, että meidän pitää vielä hankkia kaksi matkalaukkua, jotta tytöt … Lue lisää ⟶
Anna-Lena Särs on töissä Senegalin kirkon kristillisen kasvatuksen osastolla, jonka tehtävänä on tukea seurakuntien lapsi- ja nuorisotyötä. Se järjestää kursseja esikoulun- ja pyhäkoulunopettajille sekä rippikoulunopettajille. Osastolle kuului aiemmin myös työn koordinointi, mutta kirkon kasvaessa on pyritty siihen, että seurakunnat koordinoivat työtä itse. Osasto on valinnut muutaman painopistealueen. ”Järjestämme seurakuntien kanssa raamatunopiskelua ja käsittelemme erilaisia teemoja, … Lue lisää ⟶
“Oui, oui, oui, oui”, ääntenlaskijan ääni kaikuu salissa. Nollan ei-äänen jälkeen Latyr Diouf julistetaan johtajavaalin voittajaksi. Älypuhelimet nousevat yleisöstä tallentamaan tärkeää hetkeä. Kaksi kuukautta myöhemmin seurakuntalaiset ovat kokoontuneet jumalanpalvelukseen Fatickin kirkon pihalle. Väkeä on niin paljon, etteivät kaikki olisi mahtuneet kirkkoon. On tärkeä päivä. Latyr Diouf polvistuu pastorien keskelle, ja pastorit pukevat hänen ylleen messupuvun. … Lue lisää ⟶
Senegal-joen varrella Senegalin pohjoisosissa asuu reilut 2,5 miljoonaa pulaaria äidinkielenään puhuvaa fulaanipaimentolaista. Heitä asuu Senegalin lisäksi Mauritaniassa ja Malissa. Suurin osa fulaaneista on uskonnoltaan muslimeja. Pulaarinkielinen Uusi testamentti ilmestyi vuonna 1998. “Fulaanikristittyjen lukumäärää Senegalissa on vaikea arvioida, heitä on ehkä joitakin satoja. Sydämeltään kristittyjä on kuitenkin enemmän”, toteaa raamatunkäännöstyön koordinaattori Marko Hanslian, 51. Hänen työnsä … Lue lisää ⟶
Lähetysseuralla on vuosien 2018–2021 aikana ollut kaksi kehitysyhteistyöhanketta Senegalissa ja Mauritaniassa. Toinen hanke on keskittynyt äidinkieliseen opetukseen ja toinen muun muassa ruokaturvan parantamiseen ja toimeentulomahdollisuuksien laajentamiseen. Hankkeilla on saavutettu neljän vuoden aikana monipuolisia tuloksia. 1. Esiopetusta omalla äidinkielellä Senegalissa koulujärjestelmä on ranskankielinen, vaikka maassa puhutaan yli kolmeakymmentä kieltä. Noin 80 prosenttia Senegalin lapsista kyllä aloittaa … Lue lisää ⟶
Mitä teit ensimmäiseksi, kun palasit Senegaliin? Saavuin lentokoneella Dakariin ja kävin siellä hankkimassa puhelinkortin ja ostamassa joitain kirjoja. Kun pääsin Fatickiin, kävin ensimmäisenä vierailemassa tuttujen luona ja aloin etsiä itselleni asuntoa. Asun nyt vierastalossa, kunnes löydän oman kodin. Asut siis Fatickissa, kuten aiemminkin. Millainen alue Fatick on? Fatickiin on matkaa noin 150 kilometriä Senegalin pääkaupungista … Lue lisää ⟶
