Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Lähetysseuran työn tulos Senegalissa: ”Vammaiset ihmiset ovat päässeet ulos kodeistaan”

Senegalissa moni pitää vammaisuutta edelleen kirouksena, joten vammaiset ihmiset elävät usein rajattua elämää kodin seinien sisällä. Lähetysseuran ja Senegalin luterilaisen kirkon työ on saanut muutosta aikaan.

Nuori nainen istuu pyörätuolissa. Hänellä on yllään sininen mekko. Vanhempi nainen seisoo hänen takanaan hymyillen.
Amy ja hänen äitinsä Adama perheen kotitalon edustalla. Kuva: Heli Vuohelainen

Amy on 13-vuotias vammainen tyttö, joka asuu kymmenhenkisen perheensä kanssa Foundiougnen alueella Senegalissa. Amyn perhe on saanut Lähetysseuran ja Senegalin luterilaisen kirkon tuella vuohia ja pavun siemeniä, joista köyhä perhe saa tuloja elämiseen.

Lähetysseuran ja Senegalin luterilaisen kirkon kehitysyhteistyö alkoi Amyn kotikylässä jo vuonna 2015, jolloin alueelle perustettiin naisten osuuskunta ja järjestettiin tiedotustilaisuuksia vammaisuudesta. Senegalissa moni pitää vammaisuutta edelleen kirouksena, joten vammaiset ihmiset elävät usein hyvin rajattua elämää kodin seinien sisäpuolella.

”Tiedotustilaisuuksilla on ollut iso vaikutus täällä: Vammaiset ihmiset ovat päässeet ulos kodeistaan”, sanoo kirkon hankekoordinaattori Penda Ndiaye.

Nainen seisoo ulkona puun edessä. Hänen taustallaan näkyy ruoanlaittovälineitä. Naisella on yllään harmaamustamekko ja samasta kankaasta tehty huivi.
Penda Ndiaye kertoo, että esimerkiksi Soumin kylässä naiset ovat perustaneet Lähetysseuran tuella osuuskunnan, joka antaa mikrolainoja naisten toimeentulon parantamiseksi. Kuva: Heli Vuohelainen

Tietoisuuden lisäämisen ohella Lähetysseura on tukenut syntymätodistusten hankkimista ja pääsyä terveydenhuollon piiriin. Esimerkiksi vuonna 2021 yhteensä 255 vammaista ihmistä sai tarvitsemiaan terveyspalveluja hankkeen avulla.

Amyn äiti Adama kertoo, että myös Amy on saanut työn avulla syntymätodistuksen ja päässyt neljän perheenjäsenensä kanssa terveydenhuollon piiriin. Nykyisin perhe pystyy hoitamaan terveydenhoitokulut itse, koska he saavat rahaa esimerkiksi kasvattamalla papuja ja myymällä vuohia, kun ne ovat poikineet.

Senegalin valtio alkoi muutamia vuosia sitten jakaa niin sanottuja vammaiskortteja, joiden tarkoitus oli taata kaikille yhtäläiset oikeudet julkisiin terveyspalveluihin. Ajatus oli, että kortinhaltijalle jäisi terveyskuluista maksettavaksi vain 20 prosenttia ja valtio hoitaisi loput.

Käytännössä valtio yllättyi vammaisten ihmisten suuresta määrästä eikä olekaan kyennyt auttamaan kaikkia apua tarvitsevia.

”Jotta työllämme saavutetaan kestäviä tuloksia, on erittäin tärkeää parantaa vammaisten henkilöiden omia toimeentuloedellytyksiä ja vahvistaa vuoropuhelua heidän asioistaan vastaavien viranomaisten kanssa”, huomauttaa Lähetysseuran asiantuntija Anu Vasamies-Hackenbruch.

Toimeentulo parantaa vammaisten ihmisten asemaa yhteisössä

Amy asuu perheineen puoliaavikkoisella alueella, jossa viljely on erittäin haastavaa. Ilmastonmuutoksen seurauksena maaperä on voimakkaasti suolaantunut ja köyhtynyt. Sadekaudella vettä saatetaan saada runsaasti, mutta valtaosa vedestä valuu hukkaan.

Kuvassa etualalla sinimekkoinen tyttö istuu. Kuvassa näkyy myös pihassa olevat kärryt, vuohia ja kana. Kauempana on pitkälle horisonttiin hyvin avaraa maisemaa, jossa enimmäkseen hiekkaa, pientä nurmea ja harvakseltaan puita.
Senegalissa ilmastonmuutoksen negatiivisia seurauksia ovat esimerkiksi aavikoituminen, maatalous- ja laidunmaan väheneminen sekä kastelu- ja juomaveden saatavuuden väheneminen. Kuvassa Amyn kodin ympäristöä. Kuva: Heli Vuohelainen

Lähetysseura tukee Foundiougnen ja Dialakoton alueilla ilmastonmuutokseen sopeutumista ja erityisesti naisten ja vammaisten ihmisten toimeentulomahdollisuuksien parantamista.

”Toimeentulo on senegalilaisessa kulttuurissa edellytys paikkansa lunastamiseen yhteisössä. Toimeentulon parantaminen on tärkeä keino vammaisten ihmisten aseman parantamiseksi perheissä, yhteisöissä ja yhteiskunnassa”, Vasamies-Hackenbruch sanoo.

”Lisäksi se mahdollistaa heille osallistumisen täysvertaisina jäseninä yhteisön elämään ja oman perheen perustamisen.”

Yksi tärkeä tulonlähde on pienkarja, ja esimerkiksi vuonna 2022 yhteensä 72 heikossa asemassa olevaa yhteisön jäsentä sai pienkarjaa, kuten vuohia, sikoja tai kanoja. Pienkarjan saajista 48 oli vammaisia ihmisiä.

Yhdessä Senegalin luterilaisen kirkon kanssa alueilla tuetaan myös muun muassa kaivojen rakentamista, vihannestarhojen perustamista, viljapankin perustamista ja puiden istutusta.

Kuvassa sinimekkoinen tyttö istuu pyörätuolissa ja hänen vierellään on vanhempi nainen seisomassa. Heidän kanssaan juttelemassa kolme muuta henkilöä.
Senegalin kirkon kehitysyhteistyöosaston johtaja Ngor Ndour (takana vas.) kertoo, että hankkeessa lisätään ihmisten tietoisuutta lajikkeista, jotka sietävät paremmin maan suolaisuutta ja kuivuutta. Tällaisia ovat esimerkiksi mango-, kookos- ja papaijapuut. Kuva: Heli Vuohelainen

Teksti Heli Vuohelainen

*** Tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin. ***