”Jerusalemiin lähti pastori A. Saarisalo rouwineen heinäkuun 23 päiwänä. Herran siunaus seuratkoon raiwaustyötä”, kirjoitti Lähetyssanomat vuonna 1924.
Anna-Maija ja Aapeli Saarisalo saapuivat Jerusalemiin elokuun 13. päivänä, joten Suomen Lähetysseuran työ juutalaisten ja palestiinalaisten parissa täyttää tänä kesänä 100 vuotta. Työ alkoi rauhallisesti, kuten Aapeli Saarisalo kertoo ensimmäisen vuoden vuosikertomuksessa:
”Toistaiseksi työmme on rajoittunut muutamiin käynteihin siirtoloissa ja yksityiskeskusteluihin, joiden paikka on ollut joko yleinen laitos kuten Tiberiaan kylpylä, Jerusalemin yliopisto tai eri sairaalat ja kauppapuodit, tahi yksityinen, s. o. kotini tai jonkun tuttavan koti. Tavallinen seurustelu on tuonut monia kosketuksiimme, mutta joitakuita on myös tullut vartavasten uskonasioista keskustelemaan. Toisin päivin on kävijöitä aamusta iltaan, useimmat kyllä heprealaisia, vaikka joukossa arapialaisiakin.”
Oma keskus Jerusalemista
Lähetysseuran työ Pyhällä maalla on vuosikymmenten kuluessa mukautunut aina vastaamaan kunkin ajan haasteisiin, mutta sen punaisena lankana on viimeistään 1940-luvulta alkaen ollut lapsi- ja nuorisotyö sekä diakonia. Yksi merkittävistä etapeista oli vuosi 1955, jolloin Lähetysseura osti Jerusalemista oman talon lastenkodilleen ja koululleen.
Tuo talo tunnetaan nykyisin nimellä Felm-keskus ja vaikka koulutoiminta loppui jo vuosikymmeniä sitten, tarjoaa talo edelleen turvallisen kohtaamispaikan erilaisista taustoista tuleville ihmisille.
Aluksi Lähetysseuran työtä Israelissa ja Palestiinassa hoitivat pääosin Suomesta lähetetyt työntekijät, mutta nykyisin työn ytimessä on paikallisten yhteistyökumppanien tukeminen.
”Tämä on järkevää, koska paikallisilla on sellaista osaamista ja kontekstin tuntemusta, jota meillä suomalaisilla ei ole. Kuljemme heidän rinnallaan ja mahdollistamme heidän työtään”, sanoo Felm-keskuksen johtaja Tarmo Heikkilä.
Yhdessä useiden israelilaisten ja palestiinalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa Lähetysseuran tavoitteena on vahvistaa alueella rauhan ja sovinnon edellytyksiä.
Juhlavuosi sodan varjossa
Gazan sodasta johtuen 100-vuotisjuhlinta ei ole nyt päällimmäisenä lähetysseuralaisten mielessä.
”Juhlien järjestäminen ei tunnu soveliaalta. Pyrimme kuitenkin parhaamme mukaan pitämään juhlavuotta ja tehtyä työtä esillä mm. sosiaalisessa mediassa. Tärkeintä on, että jatkamme vaikeinakin aikoina yhteistä työtämme paremman ja oikeudenmukaisemman maailman ja rauhan puolesta”, pohtii Lähetysseuran Lähi-idän aluejohtaja Miikka Kallio.
Teksti: Heli Vuohelainen
Lue tai kuuntele lisää
- Sally Azarin ensimmäinen vuosi pappina ei ollut helppo, lue artikkeli tai kuuntele podcast
- Palestiinalainen nuorisopastori Rodny Said: ”Kirkon nuorisotyö teki minusta minut”, lue artikkeli
- Työkavereista tuli perhettä Felm-keskuksen pitkäaikaisimmalle työntekijälle Georgette Boullatalle, lue artikkeli
- Miten Gazan sota näkyy Lähetysseuran työssä? kuuntele podcast
- Lähetysseuran toiminnanjohtaja: ”Gazan sodassa rauha ei tule syntymään sisältäpäin, vaan osapuolet on ensivaiheessa pakotettava siihen”, lue artikkeli
- Pyhän maan kirkon diakonia auttaa toivottomuuden keskellä, lue artikkeli tai katso tallenne webinaarista
- Lue tietoa ja tuloksia Lähetysseuran työstä Israelissa ja Palestiinassa
