Lapsuus on aikaa, jolloin maailma on vielä hahmottumaton. Ymmärrys omasta paikasta ja arvosta maailmassa määräytyy hyvin pitkälti sen mukaan, kuinka lasta kohdataan ja kohdellaan. Juuri siksi lapsi on kaikkein alttiimpana valtarakenteille, joihin hän syntyy ja joita aikuiset sekä yhteiskunnat tietoisesti ja tiedostamattaan ylläpitävät.
Lapsi ei voi odottaa, että hänet huomataan. Hänen suojelemisensa ei saa olla sattumaa vaan meidän kaikkien yhteinen velvollisuutemme. YK:ssa sovitut Lapsen oikeudet luotiin suojamuuriksi vahingollisia valtarakenteita vastaan: ne varmistavat, että lapsi tulee kuulluksi, nähdyksi ja suojatuksi myös silloin, kun hän ei itse osaa vaatia sitä.
Sopimus syntyi ennen kaikkea tarpeesta suojella lapsia tilanteissa, joissa heidän asemansa oli kaikkein heikoin: sodissa, katastrofeissa, hyväksikäytön, väkivallan ja köyhyyden keskellä. Sen tarkoitus oli – ja on edelleen – varmistaa, ettei lapsen turvallisuus ole koskaan sattuman tai hyvän tahdon varassa.
Lapsen oikeuksien konkreettinen toteutuminen tai toteutumattomuus pohjautuu aina valtarakenteisiin. Tieto tuo valtaa. Tieto antaa niin yksilö- kuin valtiotasolla oikeuden ja vallan määrittää miten asiat ovat tai miten asioiden tulisi olla. Tieto antaa vallan arvioida, mitä voidaan luokitella oikeudenmukaiseksi ja mitä tai ketä on tärkeä suojella ja mitä ei. Se taho, jolla on tietoa ja näin ollen myös valtaa, saa helposti tilaa ja äänensä kuuluviin. Vastakohtaisesti he, joilla on sitä vähiten, saavat myös vähiten tilaa ja mahdollisuuksia tulla kuulluksi. Tämä epäsuhta näkyy lasten asemassa, sillä he jäävät valtarakenteiden alimmalle portaalle.
Valta levittyy kaikkiin elämänalueisiin ja määrittyy iän, sukupuolen, etnisyyden ja koulutustason mukaisesti. Valta hiipii huomaamatta jokaiseen sosiaaliseen kolkkaan, niin ruokapöytäämme, luokkahuoneeseen, työpaikan kokoustilaan kuin vaikkapa ruokakaupan kassalle. Kuitenkin se, että tiedostamme olemassa olevia valtarakenteita ja sen, kuinka ne vaikuttavat ja näkyvät arjessamme, auttaa paljon.
Voimme esimerkiksi pysähtyä lapsen oikeuksien äärelle ja miettiä, kohtaammeko ja kuuntelemmeko lasta samalla kunnioituksella kuin aikuista, vai vaikuttaako tapamme suhtautua tai kuunnella lasta se, ettei hän tiedä asioista yhtä paljon kuin aikuiset?
Lapsen ääni katoaa helposti valtarakenteisiin
Siitäkin huolimatta, että lapsen oikeuksiin kuuluu, että lapsella tulee olla oikeus saada äänensä kuulluksi ja hänen toiveitaan ja näkökulmiaan tulisi aina huomioida asioissa, jotka vaikuttavat suoraan häneen ja hänen hyvinvointiinsa, jäävät lasten äänet valitettavan usein kuulematta. Lapsilla on lähes kaikissa kulttuureissa kaikista vähiten mahdollisuuksia saada äänensä kuulluksi ja heidän kokemuksensa jäävät usein aikuisen tulkinnan varjoon.
Lisähaasteita lapsen oikeuksiin ja näkyväksi tulemisen haasteisiin luo vallassa olevat negatiiviset ennakkoluulot ja asenteet vammaisuutta kohtaan, kertoo Lähetysseuran Nepalin maajohtaja Lotta Gammelin.
“Haaste ja este lasten oikeuksien toteutumiselle on yhteiskunnassa vallitseva stigma vammaisuutta kohtaan. Tämän takia vammaiset lapset ja nuoret jäävät muita lapsia useammin vaille koulutusta”.
Lapsen hyvinvointiin vaikuttavat vahvasti lapsen oikeus terveydenhuoltoon, oikeuteen oppia ja ylipäätään oikeuteen elää turvassa. Suomen Lähetysseura tukee Lasten Pankin kautta haavoittuvimmissa asemassa olevia lapsia Afrikan, Aasian, Lähi-idän ja Etelä-Amerikan maissa. Haasteita näiden oikeuksien toteuttamiselle on kuitenkin paljon:
”Yksi iso haaste liittyy haitallisiin perinteisiin, kuten lapsiavioliittoihin. Joissakin maissa nämä ovat edelleen yleisiä. Teemme yhteistyötä kirkkojen ja yhteisöjen kanssa, jotta asenteet muuttuisivat”, sanoo Lapsen oikeuksien asiantuntija, Hanna Londo, joka työskentelee näiden asioiden puolesta Tansaniassa.
”Ilmastonmuutos tuo myös omat ongelmansa. Kuivuus ja epävakaat sääolot uhkaavat myös lasten ravintoa ja koulunkäyntiä. Autamme yhteisöjä sopeutumaan ja varautumaan kriiseihin, jotta lasten hyvinvointi turvataan.”
Tytöt kuuluvat kouluun
Maailmamme lapset ovat kaikkein haavoittuvaisin ryhmä ja tämä otetaan huomioon myös Hannan toimenkuvassa.
”Turvallisuus on keskeistä. Meillä on nollatoleranssi väkivaltaa ja hyväksikäyttöä kohtaan. Lastensuojeluohjeistuksemme sisältää lapsiturvallisen rekrytoinnin, ilmoituskanavat ja koulutukset, jotka suojaavat lapsia väärinkäytöksiltä. Myös työ väkivaltaa vastaan yhteisöjen parissa esimerkiksi Tansanian Morogorossa on osa tätä työtä.”
Kun lapsi saa käydä koulua ja kun tieto sekä ikä karttuvat, ne toimivat suojakeinona hyväksikäyttöä vastaan. Mitä enemmän lapsi oppii ja saa tietoa, sitä paremmin hän pystyy seisomaan itsensä ja oikeuksiensa takana.
Lotalla on tästä omakohtaista kokemusta:
”Yksi vaikuttavimpia tapaamiani ryhmiä Nepalissa on ollut teinityttöjen toimintaryhmä Samvad. Ryhmässä tytöt ovat saaneet koulutusta tyttöjen oikeuksista ja toimivat nyt aktiivisesti lapsiavioliittoja vastaan. He tuntevat oikeutensa, ja tietävät, että laki on tässä kohtaa lasten oikeuksien puolella: tytöt kuuluvat kouluun, eivät naimisiin.”
Omat kokemukset Tansaniassa ovat vaikuttaneet myös Hannan näkemyksiin lapsen oikeuksista.
”Olen nähnyt lapsiavioliiton uhrien saavan uuden mahdollisuuden elämälleen koulutuksen ja tuen kautta. Tyttö, jonka piti päätyä vaimoksi 12-vuotiaana, on nyt opiskelemassa ammattia ja haluaa auttaa oman yhteisönsä nuoria niin, ettei kukaan joutuisi kokemaan samaa kuin hän.”
Tämä jos mikä motivoi väsymätöntä halua toimia lasten puolella.
”Sitä varten tätä työtä teemme, että lasten elämään tulisi positiivinen muutos.”
Lapsi on lapsuuden asiantuntija, sillä vain lapsella on kokemusperäistä tietoa siitä, millaista on olla lapsi nykymaailmassa. Eikä sydämenasioiden tarpeista tarvitse koulutusta tietääkseen, kuinka tärkeitä ne ovat. Jokainen ihminen syntyy tähän maailmaan tarviten tulla nähdyksi ja kuulluksi sekä tuntea olevansa rakastettu ja turvassa.
”Usein muutos synnyttää lapsissa myös halun auttaa muita ja siitä syntyy positiivisen muutoksen kierre. Ja tähän työhön antaa toivon ja tarkoituksen ennen kaikkea Jumalan rakkaus ja sen luoma toivo”, Hanna sanoo.
Teksti: Maria Möller
Haluatko tulla mukaan auttamaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia lapsia?
Tee lahjoitus Lasten Pankin kautta