Lähetysseuran työntekijät Piia Lempiäinen (vas.) ja Elina Mikkola lähtevät yhteiselle lounaalle työpaikaltaan, toimistotalon 18. kerroksesta Hongkongissa, Fortress Hill -nimisessä kaupunginosassa.
”Saavuimme Hongkongiin samalla lennolla syyskuun lopussa viime vuonna. Asukkaita täällä on 7,5 miljoonaa, ja tämä on tosi kiva kaupunki! Väenpaljouden ja pilvenpiirtäjien lisäksi on paljon luontoa, satoja kilometrejä vuoristoisia vaelluspolkuja ja postikortinkauniita rantamaisemia”, Elina Mikkola, 34, kuvailee.
”Kaupunki hiljentyi”
”Hongkongissa itä ja länsi, vauraus ja köyhyys, moderni ja perinteinen, urbaani ja viidakko kohtaavat todella ainutlaatuisella tavalla. Koronan viidennen aallon takia kaupunki on kuitenkin hiljentynyt, ikään kuin vaipunut horrokseen. Kaikki tapahtumat, juhlat ja tapaamiset on peruttu eikä edes kirkkoon ole päässyt. Elämä on tuntunut siksi välillä aika pieneltä”, Piia Lempiäinen, 35, kertoo.
Muu maailma höllentää koronarajoituksia, mutta Hongkongissa ja Manner-Kiinassa ne ovat edelleen hyvin tiukat.
”Hongkongin, Taiwanin ja Manner-Kiinan väliset matkustusrajoitukset ovat estäneet hankematkojen tekemisen ja kumppanien tapaamisen kasvokkain kokonaan. Toivomme kovasti, että pääsisimme pian vierailemaan paikallisten kumppanien luona”, Elina toteaa.
”Tulemme näillä näkymin Suomeen viikkoa ennen Lähetysjuhlia. Hongkongista on aika vaikeaa lentää pois: jos lentoyhtiö tuo maahan kolme koronatartuntaa, se saa viikon lentokiellon. Lentoja siis perutaan usein ja meidänkin lentoja on jo ehditty siirtää. Tarkka päivä varmaan selviää siis vasta laskeutuessa!”
”Piirun verran parempi”
Elina työskentelee hankehallinnon ja Piia talouden ja hyvän hallinnon asiantuntijana Hongkongissa. Lähetysseura tukee Hongkongissa, Manner-Kiinassa ja Taiwanilla muun muassa teologista koulutusta. Hongkongissa sijaitseva teologinen seminaari kouluttaa työntekijöitä Aasian kasvaville kirkoille.
”Haluan olla tekemässä maailmasta piirun verran parempaa ja oikeudenmukaisempaa paikkaa. Uskon, että tässä työssä se on mahdollista. Keskiössä ovat lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi, hiv- ja päihdetyö sekä kirkon vahvistaminen esimerkiksi koulutuksen kautta”, Elina pohtii.
Piia uskoo, että kestävällä pohjalla oleva hallinto auttaa seurakuntia toimimaan aktiivisesti ja pitkäjänteisesti yhteiskunnan vähäosaisten tukemiseksi.
”Valtavan hankala kieli”
Elina ja Piia opiskelevat molemmat kahdesti viikossa mandariinikiinaa opettajan johdolla.
”Mandariinikiina on valtavan hankalaa mutta mielenkiintoista. Talossani oli jokin aika sitten vesikatkos, ja onnistuin selittämään tilanteen mandariinikiinaksi talomme aulavahdille!” Piia iloitsee.
Lähetysjuhlien päätösmessussa Oulussa siunataan lähetystyöhön kahdeksan uutta työntekijää. Messu pidetään Oulun tuomiokirkossa 22. toukokuuta.
”On tosi mukava tulla Ouluun työhön siunattavaksi ja päästä osaksi tätä hienoa traditiota. Samalla pääsen näkemään kasvokkain työni tukijoita ja työkavereita”, Elina kertoo odotuksistaan.
Elina muutti Hongkongiin Lieksasta Pohjois-Karjalasta, jossa hän työskenteli varhaiskasvatuksen aluejohtajana. Piia taas on paljasjalkainen helsinkiläinen, mutta hänellä on hauska kytkös Ouluun opintojensa kautta.
”Olen koulutukseltani historioitsija ja tutkin gradussani, miten Oulussa pukeuduttiin 1600-luvulla. Tunnen siis Oulun varhaisen historian hyvin, ja kävin Oulun kaupunginarkistossa lukemassa 1600-luvun perukirjoja.”
Ennen tuloaan Lähetysseuraan hän tutki Aalto-yliopistossa renessanssin muotia.
Teksti: Marjatta Kosonen
#YHDESSÄ 2022- tapahtuman päätösmessu su 22.5. klo 10, Oulun tuomiokirkossa
