Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Oma kirjakieli vahvistaa itsetuntoa: ”Emme olekaan huonompia kuin toiset”

Lukutaitomateriaalia tehtäessä on tärkeää, että siinä on mahdollisimman paljon oman kulttuurin elementtejä. Myös kuvien käyttö on tärkeää.
Lukutaitomateriaalia tehtäessä on tärkeää, että siinä on mahdollisimman paljon oman kulttuurin elementtejä. Myös kuvien käyttö on tärkeää. Lahjakkaiden, kulttuuria tuntevien piirtäjien löytäminen onkin haasteellista. Yksi parhaista on Daniel Laiqpu, joka on mukana myös raamatunkäännöstyössä, niin että aikaa piirtämiselle ei tahdo riittää.

– Kasvoin kylässä, jossa ei ollut lainkaan koulua. En osannut muita kieliä kuin omaani. Tiesin kyllä, että muilla kielillä oli kirjoja, mutta ajattelin, että meidän kansamme on huonompi kuin toiset, sillä meillä ei ollut. Ajattelin myös itse olevani huonompi kuin toiset, kun en osannut lukea.

Näin kertoo akekansaan kuuluva Zuphi, 19.

Sitten Zuphin kylään tuli lukutaitotyöntekijöitä. Hekin olivat akeja, mutta he osasivat lukea. He alkoivat opettaa kyläläisiä lukemaan omalla kielellään.

– Olin ihmeissäni, kun huomasin oppivani nopeasti. Opettajat rohkaisivat minua lukemaan Uutta testamenttia. Sitä kautta opin tuntemaan Jumalan. En olisi koskaan aiemmin voinut kuvitella sellaista Jumalaa olevankaan, joka lähestyy minua omalla kielelläni. En olekaan huonompi kuin toiset! Zuphi jatkaa tarinaansa.

Ake on runsaan 12 000 puhujan kieliryhmä, joka asuu syrjäisissä vuoristokylissä Thaimaassa, Myanmarissa, Kiinassa ja Laosissa. Syrjäkylistä on vaikea päästä kouluun, joihinkin kyliin ei mene lainkaan tietä. Lähes kaikki yli 40-vuotiaat aken kielen puhujat ovat lukutaidottomia.

Suomen Lähetysseuran työntekijä Tuula Kosonen on ollut mukana akenkielisessä raamatunkäännös- ja lukutaitotyössä Pohjois-Thaimaassa vuodesta 2003. Uuden testamentin käännös valmistui loppuvuodesta 2015 kahdentoista työvuoden jälkeen. Nyt on meneillään Vanhan testamentin kääntäminen.

– Työstämme parhaillaan psalmeja. Ne on tarkoitus saada julkaistuksi kokonaisuudessaan tänä vuonna. Lukutaitotyö etenee myös koko ajan uusille alueille. Valtaosa uusista lukijoista on nuoria. Heille omakielinen kirjallisuus on vahva osa nykyaikaisen akenuoren identiteettiä, Tuula Kosonen kertoo.

Lukutaitotiimiläisiä matkalla syrjäisiin kyliin.
Lukutaitotiimiläisiä matkalla syrjäisiin kyliin. Kuva Daniel Laiqpu

Vanhat tavat ovat katoamassa, kirjallisuus säilyttää kulttuuria

– Raamatun kännykkäsovellus on myös laajalti käytössä. Vanhempi sukupolvi on vielä suurelta osin lukutaidotonta, mutta he näkevät omakielisen lukutaidon merkityksen nuorisolle. Kylänvanhimpien sanoin: ”Nämä meidän nuoremme eivät enää niin välitä meidän vanhoista perinteistämme. On siksi hyvä, että heillä on nämä akenkieliset kirjat. Näin he voivat omalla tavallaan vaalia kulttuuriamme.”

Kielen asema yhteisössä on vahva, eikä ole merkkejä siitä, että kieli olisi katoamassa tai että aket olisivat siirtymässä pois oman kielensä käytöstä. Akejen perinteinen uskonto on animismi yhdistettynä esi-isien palvontaan.

– Vanhat tavat ovat kuitenkin häviämässä, sillä ne eivät enää vastaa nuoremman sukupolven tarpeisiin. Sanoma Jeesuksesta pelastajana puhuttelee akeja ja kristittyjen määrä on nousussa. Se on tällä hetkellä noin 2 500. Suurin osa aktiivisista kristityistä on nuoria, iältään noin kahdenkymmenen vuoden molemmin puolin, Tuula sanoo.

Loppiaisena 6.1. jumalanpalveluksissa kerätään kolehti Suomen Lähetysseuralle raamatunkäännöstyöhön ja seurakuntaelämän vahvistamiseen mm. Thaimaassa. Loppiaisena muistellaan kolmea itämaan tietäjää, jotka tähti johdatti Jeesus-lapsen luo. Näin he osoittivat, että joulun sanoma on tarkoitettu kaikelle maailmalle. Sen tähden loppiaisen sanoma muistuttaa erityisesti kirkon lähetystehtävästä.

Omakieliset kirjat kiinnostavat akekylissä.
Omakieliset kirjat kiinnostavat akekylissä. Kuva Daniel Laiqpu

Lue lisää: