Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Lasten oikeuksien toteutuminen vaatii vielä tekemistä

sillä opetuksessa käytetään peli-
sillä opetuksessa käytetään peli-

Lapsellakin on oikeuksia. Tämä ei ole itsestään selvää kaikkialla maailmassa. Lasten hyväksi tehtävä työ ja lasten oikeudet ovat tänä vuonna teemana myös Suomen Lähetysseuran Kauneimmissa Joululauluissa.

Lasten aseman parantaminen on ollut olennainen osa Lähetysseuran työtä kautta aikojen. Tunnettua on Lähetysseuran toiminta lasten koulunkäynnin edistämiseksi, mutta siihen sisältyy paljon muutakin. Viimeisen parin vuoden aikana Lähetysseura on esimerkiksi järjestelmällisesti tarjonnut kaikille yhteistyökumppaneilleen koulutusta lasten oikeuksista ja lastensuojelusta.

– Lähetysseuran työn tavoitteena on vahvistaa syrjittyjen ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ihmisarvoa ja -oikeuksia. Tämä koskee myös lapsia. Painotamme yhteistyökumppaneillemme sitä, että myös lapsi on arvokas yhteisönsä ja seurakuntansa jäsen, kirkollisen työn koordinaattori Janetta Vettenranta kertoo.

Vettenrannan mukaan yksi Lähetysseuran työn erityispiirteistä on juuri yhteisöpohjainen lähestymistapa. Jos halutaan varmistaa lapsen hyvinvointi kestävästi, on huomioitava koko hänen ympäristönsä, vaikutettava myös perheeseen ja yhteisöön. Lapsi myös huomioidaan kokonaisvaltaisesti, niin hänen fyysiset, henkiset kuin hengelliset tarpeensa.

Lastenoikeuksista halutaan tietää lisää

Viimeisen parin vuoden aikana Lähetysseura on antanut kaikille kumppaneilleen, niin kirkoille kuin järjestöille, koulutusta lasten oikeuksista ja lastensuojelusta. Niissä on käytetty mahdollisimman paljon paikallisia asiantuntijoita ja osallistettu paikallisviranomaisia: hallinnon edustajia, poliisi, sosiaaliviranomaiset jne. Näin on tehty myös vaikuttamistyötä sen hyväksi, että lasten oikeudet tulisivat huomioiduksi yhteiskunnallisella tasolla.

– Jokaisessa maassa koulutukset lähtevät paikallisista oloista ja tarpeista. Kysymykset ovat olleet aika paljon lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan, vammaisuuteen ja lasten psyykkiseen kehitykseen liittyviä. Tulevaisuudessa vahvistuu lasten psykososiaalinen tuki; vanhempia ja opettajia tuetaan tunnistamaan ja kohtaamaan lasten traumoja ja tarvittaessa etsimään heille apua. Erityisen tärkeää tämä on konflikti- ja katastrofitilanteissa.

– Meillä on työn suunnittelua ja toteuttamista varten kirjallinen lastensuojeluohjeisto, jota myös yhteistyökumppanien tulee noudattaa. Hankkeissa, jotka kohdistuvat suoraan lapsiin tai joissa lapsia on läsnä, tarkistetaan lasten kaikinpuolinen turvallisuus ja lasten oikeuksien kunnioittaminen.

Ilahduttavaa Vettenrannan mielestä on ollut, että monet alkuun ehkä vähän vastahakoiset ja aiheen tärkeyttä epäilevät kumppanit ovat koulutuksen jälkeen innostuneet asiasta niin, että ovat pyytäneet jatkokoulutusta ja ovat ottaneet asian omakseen.

Huomio opetuksen laatuun

– Lapsen oikeus koulutukseen on tietysti edelleen tärkeällä sijalla työssämme. Koulutus on tehokkain keino vähentää köyhyyttä. Omassa työssämmekin olemme huomanneet, miten lasten koulunkäynnin lisääntyminen on lisännyt koko yhteisön hyvinvointia.

Konkreettisena esimerkkinä Vettenranta mainitsee Thaimaassa äskettäin tehdyn hanke-evaluoinnin, jossa todettiin, että Pohjois-Thaimaan vähemmistökansojen kouluun päässeet lapset osasivat muun muassa opastaa vanhempiaan siinä, milloin on hakeuduttava terveydenhoitoon, kun vanhemmilla itsellään ei tätä tietoa ollut. Merkittävä vaikutus oli myös ammattiin valmistuneilla kummioppilailla, jotka palasivat takaisin työskentelemään oman yhteisönsä hyväksi.

Nykyisin yhä useampi lapsi kehitysmaissakin pääsee kouluun, mutta kaikkein syrjityimmässä asemassa olevat lapset tarvitsevat edelleen tukea. Näitä ovat esimerkiksi tytöt, vammaiset lapset ja vähemmistöryhmien lapset.

– Painopiste on siirtymässä yhä enemmän koulutuksen laadun parantamiseen. Pelkkä kouluun pääsy ei riitä, vaan koulutuksen on oltava sellaista, että se oikeasti antaa lapselle riittävät eväät elämään. Monissa maissa opettajat ovat heikosti koulutettuja, opetusmetodit perustuvat ulkoa opetteluun ja fyysinen rankaisu on tavallista.

– Koulutus on keskeistä myös konfliktitilanteista, joissa kokonainen sukupolvi voi tippua pois koulutuksen piiristä. Se on tärkeää konfliktien ennaltaehkäisyäkin. Ilman koulutusta ei saa työtä, ei voi ehkä perustaa perhettä, ei ole juuri toivoa paremmasta. Silloin uhkana ovat toivottomuus ja väkivaltaiset mielenilmaisut. Koulutus on avain ja mahdollisuus niin moneen asiaan, Vettenranta toteaa.

Muun muassa tätä Suomen Lähetysseura tekee lasten hyväksi:

  • lasten kouluun pääsyn edistäminen (erityisesti tytöt, vammaiset ja vähemmistöryhmien lapset), koulutuksen laadun parantaminen, omakielinen opetus
  • äiti-lapsi-terveydenhuolto, terveyskasvatus, aids-työ, perheiden toimeentuloturvan parantaminen
  • tyttöjen oikeudet, lapsiavioliittojen ja tyttöjen silpomisen vastainen työ
  • kirkkojen pyhäkoulutyön ja kristillisen kasvatuksen tukeminen
  • rauhankasvatus, lasten huomioiminen konflikti- ja katastrofitilanteissa
  • lasten oikeuksien ja lastensuojelun edistäminen, vaikuttamistoiminta, lapsiin kohdistuvan väkivallan poistaminen

Esimerkkejä Lähetysseuran työstä eri maista:

Lastensuojelu on uusi asia monille lasten parissa työskenteleville Nepalissa

Viron kirkko palkitsi Pia Ruotsalan perhetyön alullepanijana

Turvakoti Dikoni ehkäisee lasten syrjäytymistä Viipurissa

Alaikäisten tyttöjen naittaminen loppui tyttökerhojen ansiosta Pohjois-Etiopiassa

Morogoron maasait päättivät lopettaa tyttöjen sukupuolielinten silpomisen

Lähetystyöntekijä parantaa kielivähemmistöjen asemaa Aasiassa

Maasait voivat nyt käydä esikoulua omalla kielellä

Lapsiystävälliset opetustavat leviävät Nepalissa

Edistä kanssamme lasten oikeuksia, osallistu Kauneimmat Joululaulut -keräykseen

Tiblets Hayelomin perheeseen kuuluu äiti Turuwerk Mellese
Tiblets Hayelomin perheeseen kuuluu äiti Turuwerk Mellese