Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Syyriassa sodan todellisuus tuli liiankin lähelle – ”Se pysäytti täysin”

Miikka Kallio ja Iiro Pankakoski vierailivat Homsin kaupungissa vain päivää ennen sinne tehtyä tuhoisaa lennokki-iskua.

Kun Lähetysseuran Miikka Kallio ja Iiro Pankakoski vierailivat lokakuussa Syyriassa, joku epätoivoinen syyrialainen yritti varastaa bensaa heidän autostaan ja puhkoi bensatankin. Valitettavasti he huomasivat tämän vasta ajomatkalla Damaskoksesta Aleppoon, joten he joutuivat poikkeamaan reitiltä ja kävivät Homsissa korjauttamassa auton.

”Homsissa meille mainittiin, että harmi kun olette täällä tänään, koska huomenna täällä olisi upea juhlapäivä, kun koko kaupunki juhlii sotilasakatemian valmistujaisjuhlaa”, Kallio muistelee.
Seuraava päivänä he saivat kuulla, että sotilasakatemian juhlaan tehtiin tuhoisa lennokki-isku, jossa kuoli toistasataa ihmistä.
”Se pysäytti täysin.”

Monta päällekkäistä konfliktia

Lähi-idässä sijaitsevaa Syyriaa pidetään arkeologisten tutkimusten myötä yhtenä maailman vanhimmista asutuista alueista. Se kuului muinaiseen Mesopotamian alueeseen, jossa kehittyivät kirjoitustaito, maatalous ja ensimmäiset suurkaupungit. Se on myös kristinuskon syntysijoja.

Syyrialla on uskomattoman rikas kulttuuri ja historia, mutta nykyisin se tunnetaan lähinnä sisällissodastaan. Yli 10 vuotta jatkunut sota aiheuttaa edelleen valtavaa kärsimystä.
Sisällissota on ollut hyvin sekava ja muuttuva kokonaisuus, johon liittyy monta päällekkäistä konfliktia. Sota alkoi vuonna 2011, kun presidentti Bashar al-Assadin hallinto tukahdutti väkivaltaisesti hallituksen vastaiset mielenosoitukset.

Hallitusta vastustava oppositio on pirstaloitunut useaan aseistettuun kapinallisryhmään. Lisäksi sotaan on liittynyt lukuisia ulkopuolisia maita, joista merkittävimmät ovat Turkki, Iran, Venäjä, Yhdysvallat ja Israel.
Myös ääri-islamistinen Isis tuli vuonna 2013 mukaan tuhoisaan sotaan ja taisteli sekä hallituksen joukkoja että monia kapinallisryhmiä vastaan. Isisin valta oli Syyriassa laajimmillaan vuonna 2014, jolloin järjestön hallinnassa oli kolmasosa Syyriasta.

Vaikka Isisillä ei ole enää hallinnassaan alueita Syyriasta, se on jatkanut terrori-iskuja myös 2020-luvulla.
Miikka Kallio ja Iiro Pankakoski näkivät Isisin tuhoja pienessä kristityssä Maaloulan kylässä. Isis oli tuhonnut ja varastanut ikoneita ja muuta irtaimistoa kallioon kaiverretusta kuuluisasta Pyhän Theklan luostarista. Terroristit olivat myös pitäneet puolitoista vuotta tukikohtaansa aivan laaksossa sijaitsevan kylän yläpuolella.

Miikka Kallio ja Iiro Pankakoski Maaloulan kylässä.

”Vierailimme siellä kauniin aurinkoisena ja rauhallisena päivänä. Oli todella vaikea kuvitella, millainen todellisuus on ollut ihan muutamaa vuotta aiemmin”, Pankakoski kertoo.

Äärimmäistä köyhyyttä

Vuonna 2020 solmittu tulitauko lopetti suuren osa Syyrian taisteluista, mutta väkivaltaisuuksia esiintyy edelleen eri puolilla maata. Esimerkiksi Israel teki loppuvuodesta 2023 useita ilmaiskuja Syyrian pääkaupungin Damaskoksen lähelle.
Sotilaat ja tarkastuspisteet ovat arkipäivää Syyriassa. Jatkuva sota on muuttanut osan kaupungeista raunioiksi.
Kallio ja Pankakoski kiinnittivät matkallaan huomiota äärimmäiseen köyhyyteen, joka on seurausta erityisesti sodasta, talouspakotteista ja kevään 2023 voimakkaasta maanjäristyksestä. Unicefin mukaan 90 prosenttia syyrialaisista elää köyhyysrajan alapuolella ja esimerkiksi elintarvikkeista on huutava pula.

Matkan päätarkoitus oli tutustua kevään 2023 voimakkaan maanjäristyksen tuhojen korjaamiseen. Lähetysseura myönsi maanjäristysuhrien auttamiseksi 70 000 euroa, joka ohjattiin perille Lähi-idän kirkkojen neuvoston kautta.
Aluksi tukea käytetiin hätäapuun, kuten ruokaan ja majoitukseen. Vähitellen aloitettiin asuntojen, koulujen ja muiden rakennusten korjaustyöt. Paljon on jo tehty, mutta tuhojen laajuudet huomioon ottaen korjaustyöt ovat vasta alussa.

Koskettava ristiriitaisuus

Miikka Kallio ja Iiro Pankakoski tiivistävät Syyrian vierailun aiheuttamat tunteet sanaan ristiriitaisuus. Köyhyyden ja tuhojen keskellä he vaikuttuivat erityisesti ihmisten ystävällisyydestä. He pääsivät myös ihailemaan joitakin tuholta välttyneitä alueita, kuten Damaskoksen vanhaa kaupunkia.
”Tietyillä alueilla, joita sota ei ollut suoraan koskettanut, ei voinut mistään aistia että ollaan sotaa käyvässä maassa. Teki hirvittävän suuren vaikutuksen, että ihmiset pyrkivät tuollaisissakin olosuhteissa elämään omaa elämäänsä”, Kallio pohtii.
”Toisaalta heti kun lähti liikkeelle ja ajoi kaupungista ulos, näki sekä maanjäristyksen että sodan aiheuttamat tuhot. Ristiriita oli valtava ja koskettava.”

Teksti: Heli Vuohelainen