Tavoitan lähetyskasvatussihteeri Maarit Bergin Lappeenrannan seurakuntayhtymästä Teams-videoyhteydellä. Vaihdamme perusteelliset kuulumiset ja muistelemme yhteisiä työvuosiamme Tansaniassa. Maarit ja Jari Berg asuivat siellä perheineen Lähetysseuran työntekijöinä vuosina 2000–2008.
”Ne olivat hyviä vuosia. Viihdyimme Tansaniassa ja viihdymme nyt Lappeenrannassa. Olemme aina viihtyneet siellä, missä olemme”, Maarit toteaa.
Lähetys on tuttu asia jo lapsuudesta saakka. Maarit muistaa erityisesti mummonsa lähetysaktiivisuuden. Tämä tilasi lähetyskirjallisuutta ja seurasi uutisia maailmalta. Kun Maarit avioitui Jarin kanssa, he alkoivat miettiä: ”Kun olemme aina olleet innokkaita lähettäjiä, voisimmeko itsekin lähteä?”
Niin alkoi matka Tansaniaan, ensin Moshiin oppilaskodin hoitajaksi, sitten Mwanzaan kristillisen kasvatuksen pariin ja vielä takaisin Moshiin, kummilapsityöhön.
Millaisia tehtäviä työhösi kuuluu?
”Työskentelen Lappeen ja Lappeenrannan seurakunnissa lähetyskasvatussihteerinä. Lappeenrannan seurakuntayhtymässä on viisi seurakuntaa, jossa on neljä lähetyssihteeriä tai lähetyskasvatussihteeriä. Työnkuvaani kuuluvat muun muassa kouluvierailut, lähinnä alakouluilla, mutta muutaman kerran vuodessa minut kutsutaan myös lukion uskontotunnille.
Osallistun myös varhaisnuorten lähetysleirien pitoon sekä ripariralliin ja riparikeräyksiin lähetystyön hyväksi. Tämän lisäksi on toimistoasioita, varainkeruuta ja yhteydenpitoa eri toimijoihin.
Seurakunnassamme panostetaan lähetyskasvatukseen, ja se näkyy työn arvostuksessa. Yhteistyö muiden seurakuntayhtymän lähetyssihteereiden kanssa on antoisaa. Nautin myös työstä yli työalarajojen. Meillä on yhteisiä, työhön liittyviä unelmia, ja jaamme niitä toistemme kanssa.
Lähetyskasvatuksessa projektiluontoisuus toimii hyvin. Se on tämän ajan tapa tehdä ja osallistua. Kaikkea toimintaa suunniteltaessa tulee miettiä, miten seurakuntalainen voi sitoutua siihen. Nuoret ja aikuisetkin haluavat vaikuttaa maailmaan ja olla vuorovaikutuksessa sen kanssa.”
Mitä ovat Meijän kylä -hankkeenne?
”Meijän kylä -projektit lähtivät käyntiin, kun Lappeen ja Lappeenrannan seurakuntien lähetystyön työryhmä kertoi, etteivät he halua olla vain kumileimasimina, vaan tehdä lähetystyötä ja vaikuttaa maailmassa.
On lähdettävä siitä, minkä yhteisö kokee tärkeäksi ja että asioilla on alku ja loppu. Heidi-kollegani kanssa mietin, että työntekijöinä emme saa olla tulppana seurakuntalaisten aktiivisuudelle. Heillä on ajatuksia siitä, mitä he haluavat tehdä ja miten vaikuttaa työhön. Meillä on mielettömästi mahdollisuuksia, kun teemme yhdessä.”
Mitä Meijän kylä -hankkeita olette jo toteuttaneet?
”Ensimmäinen oli Etiopiassa. Ideana oli tukea koulu-, klinikka- ja kirkkotyötä yhdessä. Sovimme, että projekti kestää kolme vuotta. Sen lopussa, vuonna 2015, vierailimme Sailemissa, Kaffan läänissä.
Jokainen kustansi matkansa itse. Kaikki projektissa kerätty raha käytettiin työhön Etiopiassa. Monet asiat olivat kokonaan seurakuntalaisten vastuulla. He esimerkiksi järjestivät varainkeruukonsertin omien verkostojensa kautta.
Toinen Meijän kylä -hankkeemme tehtiin Thaimaahan, Mukdahaniin. Lähetysseuran työntekijä Kirsi Salmela toimi apunamme. Tuimme Mukdahanin seurakunnan ja pastori Simin työtä niiden lasten parissa, joiden vanhemmat olivat vankilassa tai huumeiden käyttäjiä. Tässä hankkeessa oli erityistä se, että Lappeenrannan seudun thaimaalaiset olivat vahvasti mukana. He muun muassa tarjosivat lukemattomia lounaita työn hyväksi.
Teimme myös Mukdahaniin matkan, ja sieltä käytiin vastavierailulla. Näissä molemmissa projekteissa meillä oli Lähetysseuran työntekijä toisessa päässä mukana ja auttoi verkostoitumisessa. Esimerkiksi Etiopiasta saimme kaupunginjohtajamme tervehdykseen vastauksena Sailemin kunnanjohtajan nauhoitetun tervehdyksen. Kirsi ja Risto Leikola auttoivat siinä.
Meijän kylän mottona on: ’Kun minulla on ja sinulla ei ole, minullakin on vähemmän. Kun olen antanut omastani sinulle, meillä molemmilla on enemmän’.
Millaisia suunnitelmia teillä on?
”Meijän kylä -projektien suhteen nyt lepovuosi, mutta haaveissa on tähdätä Nepalin-työn tukemiseen. Uuden Meijän kylän pohjana on Lappeenranna kaikkien viiden seurakunnan voimat, jotta voisimme toimia vielä laajemmin ja antaa enemmän mahdollisuuksia osallistua. Yhteistyön muotoa ja ulottuvuuksia suunnitellaan.”
Miten lähetystyö on saanut niin suuren jalansijan Lappeenrannan seudulla?
”Meillä on vahvat juuret. 1950-1960-luvuilla täällä toimi aktiivinen nuorten lähetyspiiri. Se julkaisi myös omaa lähetyslehteään, jonka tuotto meni lähetystyölle. Näiltä seuduilta on lähtenyt monia lähetystyöhön, ja täältä on tullut myös Lähetysseuran johtajia, kuten Seikku Paunonen ja Sakari Pinola. Lappeenrannan kirkko oli myös yksi niistä, joissa ensimmäiset Kauneimmat Joululaulut laulettiin vuonna 1974.
Pidän tärkeänä sitä, että kaikki halukkaat voivat osallistua toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Seurakuntana teemme tiivistä yhteistyötä muun muassa koulujen kanssa, ja erityisesti rippikouluilla ovat tärkeä rooli lähetyskasvatuksessa.
On tärkeää kuunnella, mitä seurakuntalaiset haluavat tehdä. Myös työntekijä voi käyttää omaa persoonaansa ja verkostojaan työn kehittämiseen. Yhteiset projektit vahvistavat meitä paitsi yhteisönä, myös erilaisina toimijoina”.
Teksti: Pia Pyhtilä
