Ennen nepalilaiskoulussa oppilaiden ongelmiin vastattiin fyysisesti rankaisemalla. Nyt välineenä toimii kuuntelu ja ymmärtäminen.
– Ennen koulumme oli hyvin tiukka. Oppilaita kuritettiin lyömällä, liki 15 vuotta nepalilaisessa Shree Akalan peruskoulussa nepalin kieltä opettanut Kiran Adhikari kertoo.
Nykyisin tilanne on varsin erilainen. Lähetysseura tukee koulussa mielenterveyshanketta, jossa parannetaan oppilaiden henkistä hyvinvointia myönteisen kannustuksen kautta. Osana hanketta kaksi koulun opettajaa on koulutettu kuraattoreiksi, jotka antavat oppilaille yksilöllistä ohjausta.
Kiran Adhikarin lisäksi kuraattorina toimii neljättä vuotta alaluokkia opettava Sunita Paudel Dhakal. Minkälaisten ongelmien takia oppilaille annetaan henkilökohtaista ohjausta?
– Tytöt saattavat tarvita apua kuukautisiin liittyvien haasteiden kanssa, osa oppilaista lintsaamisen tai poissaolojen takia. Jotkut kärsivät pyörtyilystä, Paudel Dhakal kuvailee.
Jos lapsi ei tule esimerkiksi kolmeen-neljään päivään kouluun, aletaan selvittää, mistä poissaolot johtuvat – löytyykö taustalta esimerkiksi oppilaan kotoa ongelmia.
Puhuminen auttaa
Shree Akalan peruskoulussa on yli 600 oppilasta. Adhikari on ehtinyt hoitaa 22 yksittäistä oppilasta, Paudel Dhakal 18 oppilasta muun opetustyön ohessa. Tämän lisäksi molemmat tekevät myös ryhmäohjausta muiden opetustöiden ohessa.
Kaikki kuraattorin huoneessa kerrottu on luottamuksellista. Välillä oppilaan ongelmien taustalta löytyy rankkojakin tarinoita. Eräs oppilaista kärsi esimerkiksi toistuvasta pyörtyilystä luokkahuoneessa – ongelmasta, joka on yllättävän yleinen Nepalissa. Aika ajoin maan lehtien palstoilla näkee uutisia jopa massapyörtymisistä luokkahuoneissa. Pyörtyily on kuitenkin usein vain oire jollekin taustalla piilevälle.
– Kuraattori soitti minulle tyttäreni pyörtyilystä. Hän puhui sekä minulle että tyttärelleni, kunnes uskalsin avautua haasteista kotonamme, tytön äiti kertoo.
Selvisi, että tytön isä oli yrittänyt naittaa tätä 15-vuotiaana.
– Tyttäreni pelkäsi, että hän joutuisi samaan tilanteeseen uudestaan, äiti kuvailee.
Kun tytär pääsi käsittelemään pelkojaan kuraattorin kanssa, pyörtyilykin on helpottanut.
– Tapaamisissa saatan käyttää apuna pelejä tai erilaisia piirtämistehtäviä, joissa pureudutaan omiin tunteisiin. Näiden välineiden avulla päädymme keskustelemaan oppilaiden ongelmista, kuraattori Paudel Dhakal sanoo.
Uraauurtavaa hanketta toteuttaa Lähetysseuran paikallinen kumppanijärjestö Centre for Mental Health and Councelling of Nepal (CMC). Järjestö kouluttaa opettajat ja tarjoaa materiaalit mielenterveystyötä varten.
Mimosa Hedberg
Nenäpäivän ja siinä mukana olevien järjestöjen tavoitteena on, että kaikilla maailman lapsilla olisi mahdollisuus koulutukseen, terveyteen, turvaan ja ravintoon. Lahjoita Nenäpäivään
