Onko kestävää rauhaa ilman maauudistusta? Maakysymyksiä osana Kolumbian rauhanprosessia pohdittiin Lähetysseuran järjestämässä keskustelutilaisuudessa Helsingissä. Kolumbiaan saatiin kolme vuotta sitten rauha yli 50 vuotta kestäneen repivän sisällissodan jälkeen.
”Maakysymykset ja maareformi on avain kestävään rauhaan”, sanoo Sami Frestadius, joka on oikeudenmukaisen rauhan asiantuntijana Suomen Lähetysseurassa.
”Kolumbian rauhanprosessin yhteydessä onnistuttiin neuvottelemaan hyvä maareformi, jossa Farc-sisseille luvattiin uuden elämän aloittamiseksi maata vastineeksi aseista luopumiselle. Maareformin täytäntöönpano on ollut kuitenkin monimutkaista.”
Lähetysseura pyrkii vaikuttamistyöllään puuttumaan köyhyyttä ja eriarvoisuutta tuottaviin ja ylläpitäviin rakenteisiin ja päätöksentekoon. Kolumbia on Frestadiuksen mukaan globaalisti tärkeä ennakkotapaus, josta Lähetysseura voi ammentaa oppia rauhantyöhönsä Syyriassa ja Myanmarissa.
Mielenosoitusten marraskuu
Kolumbian hallitus ja vasemmistolainen Farc-sissiliike solmivat kolme vuotta sitten rauhansopimuksen pitkien neuvottelujen jälkeen. Senaatti hyväksyi rauhansopimuksen 30. marraskuuta 2016.
Väkivaltaa rauhansopimus ei lopettanut: ihmisoikeuksien puolustajien murhat ovat lisääntyneet, huumekauppa jatkuu ja ELN-sissit eivät luopuneet aseistaan. Nykyhallinto on myös toteuttanut puutteellisesti rauhansopimuksessa sissien kanssa sovittuja asioita.
Kolumbiassa on ollut marraskuussa yleislakko ja suuria mielenosoituksia, joissa on vaadittu muun muassa rauhansopimuksen toimeenpanoa ja osoitettu mieltä ihmisoikeus- ja ympäristöaktivistien, sosiaalisten liikkeiden johtajien ja alkuperäisväestön murhia vastaan. Myös Kolumbian evankelisluterilaisen kirkon edustajat sekä kirkkojenvälinen rauhandialogiverkosto DiPaz ovat marssineet rauhan puolesta.
Lainsäädäntö kesken
Kolumbialainen jatko-opiskelija Carolina Buendia teki selvityksen siitä, kuinka rauhansopimukseen liittyvää maauudistusta on toteutettu.
Buendia opiskelee rauhan ja konfliktin tutkimusta Åbo Akademissa Turussa ja teki opintoihinsa liittyvän kolmen kuukauden harjoittelun Suomen Lähetysseurassa.
Buendia totesi puheessaan, että entisistä Farc-sisseistä noin 66 prosenttia on kotoisin maaseudulta, siksi viljelymaan saaminen on tärkeää heille. Prosessi on edennyt tähän asti hitaasti. Se tarvitsisi lisää rahallista, teknistä ja hallinnollista tukea. Esimerkiksi 57 prosenttia maauudistukseen tarvittavasta lainsäädännöstä on vielä työn alla.
Selvityksessä suositellaan huolehtimaan riittävästä rahoituksesta ja lainsäädännöstä, suojelemaan yhteisöjen johtajia väkivallalta ja osallistamaan yhteisöjä mukaan maauudistukeen.
Kolumbiassa on murhattu vuoden 2019 ensimmäisen puoliskon aikana 116 ihmisoikeusaktivistia ja yhteisön johtajaa. Vuonna 2016 vastaavanlaisia murhia oli 21, vuonna 2017 208 ja viime vuonna 282.
Yli 1,5 miljoonaa pakolaista Venezuelasta
Tilaisuuteen osallistunut konsuli Camilo Sandoval Kolumbian suurlähetystöstä muistutti, että Kolumbiassa äänestettiin lokakuussa maan historian rauhallisimmissa vaaleissa 40 vuoteen.
Maan tilanteeseen vaikuttaa Sandovalin mukaan myös se, että Venezuelasta on paennut noin 1,5 miljoonaa ihmistä Kolumbiaan. Se tuo lisää haasteita maahan, jossa on yli 7,8 miljoonaa maan sisäistä pakolaista.
Yhtiöt omivat maita
”Maa on aina ongelma numero yksi. Maa, maa, maa”, toteaa Arja Koskinen, Lähetysseuran Latinalaisen Amerikan aluepäällikkö.
Hän muistuttaa monikansallisten yritysten roolista maakiistoissa.
”Suuret yhtiöt omivat paikallisten maat, vaikkeivat ole niiden laillisia omistajia. Tämä on iso ongelma monilla paikkakunnilla Kolumbiassa, erityisesti afrokolumbialaisten ja alkuperäiskansojen asuttamassa Chocóssa.”
Arja Koskinen matkustaa työnsä puolesta säännöllisesti Kolumbiassa, viimeksi hän kävi siellä lokakuun lopussa. Hän tapaa matkoillaan myös ihmisoikeusaktivisteja ja entisiä Farc-sissejä.
Odottelu turhauttaa
Lähetysseura aloitti viime vuonna neljässä kylässä Antioquian alueella hankeen, jolla pyritään tukemaan entisten sissien sopeutumista siviilielämään. Tavoitteena on rakentaa rauhaa ja sovintoa.
Lähetysseuran kumppanina työssä on Kolumbian evankelisluterilainen kirkko, ja neljä vuotta kestävä hanke saa ulkoministeriön kehitysyhteistyötukea.
Tilanne Llanogranden kylässä on vaikein, sillä aseensa luovuttaneet sissit eivät ole saaneet vielä yhtään tilkkua maata.
”Kun entiset sissit vain istuvat ja odottavat, he turhautuvat. Jotkut muuttavat kaupunkiin etsimään töitä, jotkut perheensä luo, jotkut liittyvät takaisin aseellisiin ryhmiin.”
Antioquia on kolmen kärjessä ikävässä tilastossa. Viime vuonna eniten aseensa luovuttaneita sissejä murhattiin Caucan, Nariñon ja Antioquian alueilla.
Sovintoa rakentamassa
San José de Leónin kylässä tunnelma on täysin toisenlainen kuin Llanograndessa. Siellä 50 entistä sissiä osti yhdessä 36 hehtaaria maata niillä rahoilla, jotka he saivat luovuttaessaan aseet. He eivät koskaan muuttaneet heille osoitetulle vaikeakulkuiselle alueelle.
Uudet asukkaat viljelevät ruokabanaania, mangoa ja maniokkia, hoitavat kanoja ja kasvattavat kaloja yli 40 kalalammikossa. Lähetysseura on tarjonnut kylän uusille ja vanhoille asukkaille muun muassa koulutusta sekä psykososiaalista ja juridista tukea. Kylän alkuperäisten asukkaiden epäluuloisuus ja pelko on vaihtunut sopuun ja yhteistyöhön.
Teksti Marjatta Kosonen
Lue lisää: Kolumbian rauha on hauras – kirkon rauhantyö tuo toivoa
