– Olemme vuosia kantaneet käsissämme asetta. Nyt haluamme pitää sylissä lapsiamme. Näin tiivistää rauhan merkityksen kolumbialainen entinen Farc-taistelija Harrison. Hän on itse viettänyt 17 vuotta vankilassa erossa perheestään.
Kolumbiassa solmittiin rauhansopimus vuonna 2016, mutta rauha on hyvin hauras. Maa on edelleen rauhaton ja kahtiajakautunut, mikä on käynyt selvästi ilmi viimepäivinä puhjenneissa mielenosoituksissa.
Nykyhallinto ei ole toteuttanut entisille sisseille antamiaan lupauksia ja osa Farcin komentajista julisti elokuussa tarttuvansa uudelleen aseisiin. Kolumbian kirkon tukemat kyläyhteisöt Antioquian alueella ovat kuitenkin edelleen sitoutuneita rauhan ja sovinnon rakentamiseen.
– He haluavat elää rauhassa perheensä kanssa, viljellä maata, toimia pienyrittäjinä ja opiskella, Lähetysseuran Latinalaisen Amerikan aluepäällikkö Arja Koskinen kertoo. Hän vieraili alueella syyskuussa.
Kirkkoon luotetaan
Kolumbian luterilainen kirkko tukee neljää kyläyhteisöä, joissa paikalliset kyläläiset ja entiset Farcin taistelijat opettelevat elämään yhdessä. Mukana on kaikkiaan noin 300 perhettä. Lähetysseuran tukemaa hanketta johtaa Medellínin seurakunnan pastori John Hernández. Hän on huolissaan maansa tilanteesta.
– Rauha on hyvin hauras. Entisiä sissejä houkutellaan tarttumaan taas aseisiin, mutta on myös niitä, jotka muistuttavat, että niin ei kannata tehdä. Paikallisilla ei ole lainkaan luottamusta hallintoon, mutta kirkkoon sen sijaan luotetaan. Kirkon tehtävä on lisätä ihmisten välistä luottamusta, auttaa eteenpäin rauhan tiellä ja rakentaa toivoa, Hernández kertoo.
Hän kertoo tilaisuudesta Llanogranden kylässä, jossa entiset sissit pyysivät julkisesti anteeksi uhreiltaan.
– Ihmiset, jotka ovat eläneet väkivallan keskellä, pystyvät todella näkemään rauhanprosessin tuoman muutoksen. Toivon, että ihmiset nousisivat väkivaltaa vastaan.
Rauhasta sovintoon
– Tuemme entisten sissien integroitumista ja sopeutumista takaisin yhteiskuntaan niin, että uusi elämä konfliktin uhrien kanssa olisi mahdollinen. Siihen tarvitaan dialogia, anteeksiantoa, sovinnon rakentamista ja psykososiaalista tukea, Arja Koskinen kertoo.
– Llanograndessa tilanne on erittäin vaikea, koska ihmisillä ei ole maata edes pienen keittiökasvimaan perustamiseen. Maa kun on peruskysymys sekä sodassa että rauhassa. San José de Leónin kylästä sen sijaan on tulossa esimerkki koko maalle siitä, miten integroituminen voidaan hoitaa hyvin. Siellä yhteiset kyläkokoukset ja koulutukset kasvattavat luottamusta.
– Entiset sissit ovat saaneet paljon tunnustusta työteliäisyydestään. He rakentavat tietä myös alkuperäiseen kylään. Kalankasvatusaltaita on jo yli 40, kananhoito tuottaa kananmunia myyntiin ja ekoturismia kehitetään. Lähetysseuralta on pyydetty tukea yhteisen koulun rakentamiseksi rauhan ja sovinnon kouluksi.
Ensimmäisenä adventtina 1.12. jumalanpalveluksissa kerätään kolehti sovinnon ja rauhan työhön maailmalla Suomen Lähetysseuran kautta
Lue lisää: Maakysymysten ratkaisu hiertää Kolumbiassa
