Lähetysseuralla on vuosien 2018–2021 aikana ollut kaksi kehitysyhteistyöhanketta Senegalissa ja Mauritaniassa. Toinen hanke on keskittynyt äidinkieliseen opetukseen ja toinen muun muassa ruokaturvan parantamiseen ja toimeentulomahdollisuuksien laajentamiseen. Hankkeilla on saavutettu neljän vuoden aikana monipuolisia tuloksia.
1. Esiopetusta omalla äidinkielellä
Senegalissa koulujärjestelmä on ranskankielinen, vaikka maassa puhutaan yli kolmeakymmentä kieltä. Noin 80 prosenttia Senegalin lapsista kyllä aloittaa koulun, mutta heistä vain noin 60 prosenttia saa alakoulun suoritettua. Tämä heijastuu siihen, että edelleen vain noin puolet senegalilaisista osaa lukea.*
Lähetysseuran opetushankkeen tavoitteena on lisätä mahdollisuuksia oppimiseen omalla äidinkielellä. Hankkeessa on järjestetty äidinkielistä esiopetusta 21 luokassa Fatickin ympäristössä. Aiemmin alueella oli tarjolla erittäin vähän esiopetusta eikä sitä järjestetty lainkaan paikallisella kielellä eli sereeriksi.
Vuosittain äidinkielisestä esiopetuksesta on päässyt osalliseksi noin 700 lasta – esimerkiksi vuonna 2019 lapsia oli 728.
Hankkeella on ollut niin merkittäviä vaikutuksia oppimistuloksiin, että ne on huomattu myös kansallisella tasolla. Senegalin valtio on alkanut kokeilla vastaavia hankkeita, ja valtion pilottihankkeissa äidinkielinen opetus on ulotettu myös peruskoulun ensimmäisille luokille.
2. Vammaiset lapset mukaan esiopetukseen
Yksi tärkeä osa opetushanketta on ollut vammaisten lasten osallistuminen esiopetukseen. Lähetysseura on tukenut tätä järjestämällä tiedotustilaisuuksia vammaisten lasten oikeuksista. Koulujen opetus- ja käymälätiloja on myös muokattu esteettömämmiksi.
Esimerkiksi vuonna 2019 esiopetukseen pääsi mukaan 11 vammaista lasta. Vammaisten lasten osallistuminen on edesauttanut sitä, että heidät hyväksytään yhteisöissään paremmin
3. Lukutaito mahdollistaa uusia töitä naisille
Äidinkielinen opetus on ulotettu Lähetysseuran hankkeessa myös aikuisiin ja koulujärjestelmän ulkopuolelle jääneisiin nuoriin. Heille on järjestetty pulaarinkielistä luku- ja laskutaito-opetusta kymmenessä luokassa Pohjois-Senegalin fulani-paimentolaiskansan asuttamilla aluilla.
Lukutaitoluokilla on ollut vuosittain noin 300–400 oppilasta. Esimerkiksi vuonna 2018 opetukseen osallistui 389 aikuista. Suurin osa oppilaista on ollut naisia, koska monet miehet viettävät päivät karjan mukana.
Lukutaitoisista naisista on tullut aktiivisempia, ja he toimivat vastuutehtävissä yhteisöissään. Osa on alkanut pitää lukutaitoa edistäviä oppitunteja, osa hoitaa vesilähteitä ja jotkut ovat esimerkiksi aloittaneet liiketoimintaa. Opetuksen myötä myös teknologian, kuten kännyköiden, itsenäinen käyttö on mahdollista.
4. Sanakirja vähemmistökielellä
Opetushankkeen yhteydessä valmistui sereeri–ranska-sanakirja. Omakielinen sanakirja on tärkeä keino tukea lasten koulutusta ja mahdollistaa äidinkielistä opetusta.
Vuonna 2021 julkaistussa sanakirjassa on noin 27 000 sanaa, eikä yhtä kattavaa sanakirjaa ole tuotettu vielä millään muulla Senegalin vähemmistökielellä. Sereerejä on noin 17 prosenttia Senegalin väestöstä.
5. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Viljapankkeja ja puhdasta vettä
Ennaltaehkäisevä työ on keskeisessä asemassa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Lähetysseuran hankkeessa on perustettu viljapankkeja Mauritanian köyhiin ja kuivuudelle alttiisiin maaseutuyhteisöihin.
Viljapankit parantavat yhteisöjen ruokaturvaa viljan hinnan kausivaihteluita vastaan. Esimerkiksi vuonna 2020 viljapankkitoiminnasta sai Mauritaniassa apua 7 117 ihmistä.
Mauritaniassa on myös otettu käyttöön puhelinsovellus, jolla kerätään entistä paremmin tietoa ruokaturvatilanteesta. Tietoa analysoidaan nopean toimintasuunnitelman laatimiseksi ruokaturvan heiketessä.
Senegalissa puolestaan on parannettu Foundiougnen alueen vesihuoltoa. Alue kärsii maan voimakkaasta suolaantumisesta, mikä vaikeuttaa puhtaan veden saatavuutta. Esimerkiksi vuonna 2019 yli 6 500 ihmistä pääsi puhtaan veden äärelle kaivojen poraamisen ja veden laadun seurannan ansiosta.
6. Koulutusta yritysten perustamiseen ja maanviljelyyn
Mauritaniassa kehitysyhteistyön tavoitteena on ollut kestävän kehityksen tukeminen koulutuksella ja oikein suunnatuilla pienluotoilla. Esimerkiksi vuonna 2020 koulutusta ja tuen yrityksen perustamiseen sai 370 ihmistä. Kuuden kuukauden kuluttua tuen saamisesta 185 tuensaajan toimeentulo oli vahvistunut merkittävästi.
Senegalissa puolestaan on annettu koulutusta maanviljelytekniikoista ja yrittäjyydestä. Testipuutarhojen avulla yhteisön jäsenet ovat saaneet tarvittavat apuvälineet maanviljelyyn sekä mahdollisuuden myydä satokauden tuotoksia.
7. Konfliktien estämistä dialogin ja yhteistyön keinoin
Senegalissa ja Mauritaniassa on edistetty viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen välistä yhteistyötä ja sitä kautta kasvatettu vuoropuhelua ja läpinäkyvyyttä kansallisessa päätöksenteossa. Työssä on tunnistettu myös luonnonvarojen rajallisuus ja sen vaikutukset konflikteihin – siksi ihmisille on jaettu tietoa muun muassa maanomistusoikeuksista.
Mauritaniassa maaoikeuskysymys on kärjistynyt suursijoittajien vietyä perinteisten yhteisöjen maita. Esimerkiksi vuonna 2019 Lähetysseuran hankkeessa käynnistettiin 10 maaoikeuksiin liittyvää kampanjaa ja kuusi kampanjaa, jotka vaativat kaivosteollisuuden toimijoilta vastuullisuutta. Kaivosteollisuuden yritykset ovat vähitellen alkaneet toteuttaa pienimuotoisia toimia, joiden myötä myös paikallisväestö hyötyy kaivosteollisuuden tuotosta.
Teksti: Heli Vuohelainen
*** Tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin. ***
* Lisää tietoa Senegalin koulutuksen ja lukutaidon tilanteesta löydät Unescon tilastoista.
