“Kyse ei ole valinnasta: jos ruokaa ei ole, on työn perään pakko lähteä.”
Koillis-Kambodžassa sijaitseva Ratanakiri on yksi maan köyhimmistä maakunnista. Suuri osa sen väestöstä kuuluu maataloudesta eläviin alkuperäiskansoihin. Viime vuosina alueella on mitattu ennätyshelteitä ja kärsitty epäsäännöllisistä sadekausista.
”Kuumuus heikentää ruokaturvaa ja ulkotyötä tekevien ihmisten työkykyä”, kertoo Emma Holmström, Lähetysseuran toimeentulon ja ruokaturvan asiantuntija.
Hän kommentoi Lähetysseuran tilaamaa ilmastoriskiselvitystä, jonka teki Aalto-yliopiston opiskelija Jaakko Peusa. Analyysin mukaan vaikeudet Ratanakirissä eivät väisty.
Ilmastonmuutos uhkaa terveyttä ja toimeentuloa
Ilmaston aiheuttamat terveyshaitat vaihtelevat hellehalvauksista sydän- ja verenkiertoelimistön kuormitukseen. Epätietoisuus tulevasta vaikuttaa myös mielenterveyteen. Puhtaan veden puute ja heikko sanitaatio lisäävät sairastelua. Kun terveyspalvelut ovat kaukana, hoitoon pääsy viivästyy ja riskit kasvavat.
Terveyden- ja sadonmenetyksen lisäksi ilmastonmuutos voi johtaa alkuperäiskansojen maanmenetyksiin.
”Ilmastoriskianalyysi nostaa esille tulevaisuuden, jossa lämpötilat nousevat kirjaimellisesti epäinhimillisiksi. Köyhällä väestöllä ei ole mahdollisuutta suuriin investointeihin, jolloin uudenlaisen maatalouden hyödyt valuvat ulkopuolisille”, Holmström sanoo.
Ratkaisuja on – mutta aikaa ei ole hukattavaksi
Vaikka haasteet ovat monimutkaisia, paljon on tehtävissä. Selvitys nostaa esiin keinoja, joilla voidaan parantaa kylien elinvoimaa ja ihmisten hyvinvointia:
- viljelykausien ja -lajikkeiden muokkaaminen
- vedensaannin parantaminen
- paikallisyhteisöjen vahvistaminen
Lähetysseura on tehnyt ympäristötyötä Ratanakirissa jo 24 vuotta yhdessä kambodžalaisen Integral Cooperation Cambodia (ICC) -järjestön kanssa.
”Tutkimus vahvistaa, että työmme vastaa todellisiin tarpeisiin: se auttaa ihmisiä sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja turvaamaan heidän tulevaisuutensa”, Holmström sanoo.
Vuonna 2025:
- yli 1 100 viljelijää sai koulutusta kestävissä maataloustekniikoissa. Yli puolet osallistujista oli naisia.
- yli 580 kotitaloutta löysi uuden kestävän tulonlähteen.
- 20 kylässä päivitettiin katastrofivalmiussuunnitelmat, joissa huomioitiin myös lastensuojelu.
- yli 2850 kyläläistä hyötyi ympäristötyöstä.
Ilmastonmuutos koskettaa erityisesti lapsia
Ilmastonmuutos vaikuttaa myös lasten kasvuun ja oppimiskykyyn. Kuumuus heikentää merkittävästi oppimis- ja havainnointikykyä erityisesti alueilla, joissa ei ole pääsyä viilennykseen tai puhtaaseen veteen.
Ilmastonmuutos vaikuttaa myös välillisesti lasten koulunkäyntiin. Kun tulot vähenevät, vanhemmat joutuvat lähtemään kauas töihin ja lasten koulunkäynti keskeytyy.
”Kyse ei ole valinnasta: jos ruokaa ei ole, on työn perään pakko lähteä”, Holmström sanoo.
Tulvat, kuivuus ja myrskyt voivat myös tuhota kouluja tai estää niihin kulkemisen. Pahimpina hellekausina koulut suljetaan kokonaan.
Käytännön ratkaisuja kylissä
Esimerkiksi passiivinen viilennys – varjostus, läpiveto ja lämpöä heijastavat katemateriaalit – on edullinen ja tehokas keino parantaa oppimisolosuhteita.
Lern Kang Mis Thomin kylän esikoulu on tästä hyvä esimerkki:
- pihalle on istutettu varjoa tuovia puita
- kouluun on rakennettu kaivo
- rakennus on sähköistetty ja varustettu tuulettimella
”Tulevaisuudessa Ratanakirin koulujen viilennystä voidaan toivottavasti parantaa myös aurinkoenergialla toimivin tuulettimin”, Holmström sanoo.
Hyviä tuloksia aurinkoenergian hyödyntämisestä on saatu EKOenergian kanssa toteutetusta hankkeesta. Vesipumppu- ja kastelujärjestelmien ansiosta kotipuutarhat tuottavat nyt satoa sadekauden vaihteluista huolimatta. Ne eivät pelasta ainoastaan kuivuuden aikana, vaan myös rankkasateiden jatkuessa.
”Esimerkiksi viime syksynä monen viljelijän riisi- ja soijapapusato homehtui, mutta kotipuutarhojen ansiosta perheet saivat ruokaa”, Holmström kertoo.
Vesi toi varmuutta arkeen Kambodžassa – lue lisää EKOenergian kanssa toteutetusta ilmastotyöstä.
Teksti: Anna Peltonen
Lähteet: Peusa, Jaakko (2025). Climate risk profiles of Choco, Ratanakiri and Zvishavane-Mberengwa. Suomen Lähetysseura. (linkki ohjaa pdf-tiedostoon) *Cuartas, J., Balza, L. H., Camacho, A. & GómezParra, N. (2025). Ambient heat and early childhood development: a crossnational analysis. Journal of Child Psychology and Psychiatry. (linkki ohjaa pdf-tiedostoon)
