Suomalainen Work Pilots -yritys ja Suomen Lähetysseura testaavat parhaillaan Etiopiassa sovellusta, joka yhdistää työttömiä nuoria yrityksiin tai järjestöihin, jotka tarjoavat lyhytaikaisia työmahdollisuuksia.
Sovellus yrittää tehdä työn hakemisesta ja tarjoamisesta mahdollisimman helppoa. Näin nuoret voivat kartuttaa työkokemusta ja yritykset löytävät työvoimaa.
Sovellus ei tule avoimeen käyttöön kaikille, vaan se on tarkoitettu nuorille, joilla ei ole vielä työkokemusta. Käyttäjiksi otetaan esimerkiksi syrjittyjä tai vastavalmistuneita nuoria.
Lähetysseura on yhdessä paikallisten yhteistyökumppaneidensa ja Work Pilots -yrityksen kanssa miettinyt, miten alusta palvelisi parhaiten Etiopian nuoria, ja toisaalta, millaisia yrityksiä tai järjestöjä voisi kiinnostaa yhteistyö Work Pilotsin kanssa.
Tällä hetkellä Lähetysseuran yhteistyökumppanit, kuten Mekane Yesus -kirkon kehityksen- ja sosiaalipalvelujen komissio pilotoi sovellusta hyvin pienessä mittakaavassa.
”Näin voimme kerätä kokemuksia, joiden pohjalta voidaan siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Siinä sovellusta pilotoidaan joko laajemmissa yhteistyökumppaneiden hankkeissa tai vaihtoehtoisesti yksityisten yritysten kanssa Etiopiassa”, kertoo hankkeesta vastaava Lähetysseuran kansainvälisen rahoituksen asiantuntija Iiro Pankakoski, joka asuu itse Etiopiassa.
Pankakoski huomauttaa, että erityisen tärkeää tällaisessa hankkeessa on se, että Lähetysseuran ja yrityksen arvot kohtaavat – eikä työtä tehdä vain voitontavoittelu mielessä.
Hanketta toteutetaan Finnpartnershipin myöntämällä rahoituksella.
Finnpartnership on Suomen ulkoministeriön liikekumppanuusohjelma. Sen tarjoama liikekumppanuustuki on tarkoitettu suomalaisille yrityksille ja organisaatioille, jotka suunnittelevat pitkäaikaista ja kannattavaa liiketoimintaa kehittyvillä markkinoilla. Tuen tavoitteena on synnyttää positiivisia kehitysvaikutuksia kohdemaissa.
Mallissa kansalaisjärjestö ja yritys hakevat rahoitusta rinnakkain samaan hankkeeseen, mikä mahdollistaa enintään 800 000 euron kokonaisrahoituksen. Malli edellyttää toteuttajilta omarahoitusta ja taloudellista kantokykyä.
Perinteinen kehitysyhteistyörahoitus vähenee
Finnpartnership-rahoitus on konkreettinen esimerkki Lähetysseuran uudemmista rahoitusmalleista.
Kansainvälisen työn rahoitus toimii yhä monimutkaisemmassa ja kilpaillummassa toimintaympäristössä. Perinteinen kehitysyhteistyörahoitus vähenee.
Lähetysseuran kansainvälisen rahoituksen päällikkö Valtteri Tuppurainen kuvaa muutosta perustavanlaatuiseksi: ”Lähes kaikki perinteiset rahoittajat leikkaavat budjettejaan varsin merkittävästi.”
Ilmastorahoitus on tällä hetkellä ainoa selvästi kasvava kokonaisuus.
Rahoituksen väheneminen koskee laajasti kehitysyhteistyön kenttää – myös YK-järjestöjä ja muita kansainvälisiä toimijoita.
Euroopan unionista on muodostunut entistä merkittävämpi ja vakaampi rahoittaja, vaikka kilpailu EU-varoista kiristyy.
”Lähes kaikki perinteiset rahoittajat leikkaavat budjettejaan varsin merkittävästi.”
Myös rahoitusmallit muuttuvat. Avustusmuotoisten tukien rinnalle on noussut esimerkiksi sijoittaminen, joissa yksityissektorilta tuleva rahoitus sidotaan yhä vahvemmin mitattaviin tuloksiin ja strategiseen vaikuttavuuteen.
”Raha tulee yhä useammin esimerkiksi lainoina tai pääomasijoituksina, ei apurahoina. Samalla työn toteuttajat kantavat yhä suuremman osan riskistä verrattuna aiempaan, jolloin riski oli enemmän avustuksen antajalla”, Tuppurainen selittää.
Lähetysseuran rooli muutoksessa
Rahoittajat etsivät yhä useammin suuria hankkeita, joissa yhdistyy humanitaarinen apu, kehitysyhteistyö ja rauhanrakennus. Tämä on niin sanottua kolmoisneksus-ajattelua, jolla halutaan tehokkaammin vastata sekä välittömiin tarpeisiin että kriisien perimmäisiin syihin.
”Usein tärkeää on myös osoittaa selkeästi työn ilmastolisäarvo”, Tuppurainen huomauttaa.
Tällaisia isoja hankkeita ei voi yleensä toteuttaa yksinään Lähetysseuran kaltainen järjestö, vaan mukaan tarvitaan laajempia kumppaniverkostoja.
Lähetysseuran koko ja taloudellinen vakaus mahdollistavat osallistumisen uudenlaisiin hankkeisiin, joihin esimerkiksi pienemmillä järjestöillä ei ole
valmiuksia.
Samalla Lähetysseuran rooli kansainvälisessä työssä on muutoksessa. Perinteisen hanketoteuttamisen sijaan järjestöltä odotetaan yhä useammin fasilitoivaa roolia: paikallisten toimijoiden, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan yhteen saattamista.
Muuttuvassa rahoitusympäristössä Lähetysseura jatkaa aktiivisesti kumppanuuksien rakentamista ja uusien rahoitusmallien kehittämistä, jotta työn vaikuttavuus ja jatkuvuus voidaan turvata myös tulevina vuosina.
Teksti: Heli Vuohelainen
Artikkeli on julkaistu Lähetyssanomissa 3/2026.
