Satojen oppilaiden joukosta silmiini osuvat tutut kasvot, jotka muistan reilun parin vuoden takaa. Liikutus valtaa mieleni, sillä juuri hänet toivoinkin tapaavani.
Shafiya oli 10-vuotias, kun vierailimme tässä koulussa vuonna 2022. Tuolloin koululla oli juuri alkanut Lähetysseuran ja Bienfaisance sans frontieres -järjestön (BSF) kummityö, ja Shafiya oli yksi uusista kummilapsista.
Tyttö vastaili silloin arasti kysymyksiini ja kertoi haaveilevansa lääkärin ammatista. Hänen kuvansa päätyi myös vuoden 2023 Kauneimmat Joululaulut -lauluvihkoon.
Nyt Shafiya on 13-vuotias. Hän kertoo saaneensa kummihankkeessa tukiopetusta, josta on oppinut paljon. Tänä vuonna hän osallistuu loppukokeisiin, eli sen jälkeen alakoulu on suoritettuna.
Suurin osa kummilapsista valmistuu
Tämä koulu sijaitsee Mauritanian pääkaupungin, Nouakchottin, köyhässä lähiössä, jossa asukkaat ovat suurimmaksi osaksi entisiä orjia ja heidän jälkeläisiään.
Mauritaniassa 58 prosenttia lapsista läpäisee alakoulun ja 37 prosenttia yläkoulun. Julkiset koulut ovat oppilaille ilmaisia, mutta silti moni menestyy heikosti tai jättää koulun kesken.
Lasten pitää usein hankkia perheelleen rahaa tai ruokaa joko kerjäämällä tai tekemällä työtä. Tyttöjen koulutie katkeaa usein myös lapsiavioliittoon.
Kummilapset ovat saaneet suomalaisten kummien tuella tukiopetusta, koulutarvikepakkauksen, terveystarkastuksen, rahallista tukea perheelle sekä terveysvakuutuksen oppilaalle ja perheenjäsenille. Lisäksi oppilaille on tarjottu aamupalaa ja kouluille on rakennettu esimerkiksi muureja, jotka lisäävät turvallisuutta.
Nyt kummihanke on jo loppusuoralla.
”Sadasta kummioppilaasta 60 valmistuu varmuudella tänä vuonna. Nyt keskitymme erityisesti niiden 40 oppilaan tukemiseen, joilla menee heikoimmin ja joiden valmistuminen on epävarmaa”, kertoo BSF-järjestön johtaja Bechir Seyid.
Työstä on syntynyt myös muita hyviä tuloksia. Kummikouluihin rekisteröitymisaste on nimittäin noussut 47 prosentista 90 prosenttiin. Kummilasten tukemisen lisäksi BSF on järjestänyt koulujen naapurustoissa tiedotuskampanjoita siitä, miten lapsille saadaan kouluun ilmoittautumiseen tarvittavat henkilötodistukset. Järjestö on tehnyt tässä yhteistyötä viranomaisten kanssa ja tukenut lasten rekisteröintiä myös taloudellisesti.
Monet vanhemmat ovat lukutaidottomia
”Yksi kummityön tärkeimmistä tuloksista on vanhempainyhdistysten aktivoituminen ja sen myötä lasten koulunkäynnin tärkeyden ymmärtäminen ja sen tukeminen yhteisöissä. Aktiiviset yhdistykset jatkavat toimintaansa lasten hyväksi myös hankkeen päättymisen jälkeen”, pohtii Mauritaniassa ja Senegalissa työskentelevä hankehallinnon asiantuntija Hilde Paco.
Tapasimme hänen kanssaan myös kouluviranomaisia ja kummikoulujen vanhempainyhdistysten äitejä, isiä ja isovanhempia. Kaikki antoivat kiitosta siitä, että kummityö on vaikuttanut positiivisesti lasten ja koko yhteisöjen arkeen.
Vanhempien mukaan kummityössä tärkeintä on, että lapsilla on mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen kuin heillä itsellään.
”Kaikki täällä eivät tunne koulutuksen tärkeyttä, ja monilla vanhemmilla ei ole ollenkaan lukutaitoa. Tukiopetus on tärkeää siksi, että perheessä ei ole ketään, joka voisi auttaa lasta”, sanoo Zayda Saleck, vanhempainyhdistyksessä toimiva äiti.
Kummityössä vanhempainyhdistyksille on jaettu tietoa muun muassa lasten oikeuksista ja siitä, miten iso merkitys koulutuksella on lasten tulevaisuuteen. Vanhemmat ovat levittäneet tietoa eteenpäin yhteisöissään.
Aiemmalta vierailultamme tuttu Mbarka-niminen isoäiti kertoo saaneensa omaankin elämäänsä uutta sisältöä vanhempainyhdistyksen kautta: hän on ollut esimerkiksi mukana jakamassa lapsille aamupalaa.
Kummityö alkoi aikanaan Mauritaniassa vuonna 2009. BSF-järjestön johtaja Bechir Seyid kertoo, että kummityötä on tehty kaikkein köyhimmillä asuinalueilla, joten vuosien varrella aikaansaadut muutokset ovat olleet suuria.
Mauritaniassa kummityö päättyy kokonaan tämän hankkeen päättymisen jälkeen eli keväällä 2026. Taloudellisten haasteiden takia Lähetysseura teki aiempien muutosneuvotteluiden yhteydessä päätöksen luopua Mauritanian työstä.
Kummityön päättyessä järjestön tavoitteena on siirtää tietoja ja taitoja paikallisille rakenteille eli vanhempainyhdistyksille, kouluille ja paikallisviranomaisille, jotta työ jatkuisi edelleen.
Kummityötä jo 1980-luvulla
Kummityön juuret ulottuvat Lähetysseurassa 1980-luvulle, jolloin kummiohjelmaan valittiin lapsia yhteistyökirkon ylläpitämistä päiväkodeista Etiopiassa ja pian tämän jälkeen varattomia oppilaita Kolumbian luterilaisen kirkon kouluista. Seuraavina vuosikymmeninä kummityö laajentui moneen suuntaan.
”Kummityöllä on pitkäaikaiset vaikutukset, sillä koulutus on yksi tehokkaimmista keinoista vähentää köyhyyttä ja lisätä yhteiskuntien rauhanomaisuutta”, muistuttaa pitkään lasten parissa Lähetysseurassa työtä tehnyt suojelun asiantuntija Anni Takko.
”Kummityö antaa vähävaraisille ja vammaisille lapsille mahdollisuuden koulunkäyntiin. Työ tukee tyttöjen oikeuksia ja ennaltaehkäisee köyhyyttä, syrjäytymistä ja radikalisoitumista.”
Koulutuksen merkitys korostuu, kun ajattelee, miten käsittämätön määrä Lähetysseuran työalueilla on lapsia ja nuoria. Suomalaisista alle 18-vuotiaita on vain noin 18 prosenttia, mutta esimerkiksi Mauritaniassa vastaava prosenttiluku on 50, Tansaniassa 49 ja Nepalissakin lähes 35.
Kun katsotaan pitkän aikavälin kehitystä, lasten koulutusmahdollisuudet ovat kasvaneet huimasti. Unescon tilastojen mukaan vuonna 1950 vain puolet maailman lapsista aloitti alakoulun, mutta nyt noin 87 prosenttia lapsista läpäisee sen kokonaan.
Valitettavasti rikkaiden ja köyhien maiden välillä on kuitenkin isoja eroja, jotka kasvavat yläkouluun siirryttäessä. Muista erityisen jäljessä ovat Saharan eteläpuoleisen Afrikan maat, joissa alakoulusta valmistuu alle 80 prosenttia lapsista ja yläkoulusta noin 60 prosenttia – ja luvut ovat paljon pienemmät, jos katsotaan ajallaan valmistuvia.
Näin kummityö on muuttunut
Maailman Kuvalehti selvitti tänä keväänä, mitä suomalaisjärjestöjen kummitoiminnalle kuuluu. Jutun mukaan kummitoiminta on ollut vaikuttavaa ja se on edelleen suomalaisille mieleinen tapa lahjoittaa kehitysyhteistyöhön.
Jutussa nostettiin esiin, että lasten käyttäminen kehitysyhteistyön kasvoina on saanut osakseen kritiikkiä. Suomalaiset järjestöt ovat vastanneet tähän muun muassa ohjaamalla kummitukea koko yhteisölle yksittäisen lapsen sijaan.
Myös Lähetysseuran kummityö on muuttunut vuosikymmenten varrella.
”Yksittäisen oman kummilapsen sijaan kummit auttavat nykyisin lapsiryhmiä, jolloin tuki jakaantuu tasaisesti kaikkien kummilasten kesken. Kummityössä tuetaan usein myös laajemmin koko kouluyhteisöä tai järjestetään esimerkiksi koulutusta lasten oikeuksista”, kertoo Lähetysseuran kummityöstä pitkään vastannut Maarit Mäenpää.
Viime vuosien aikana kummeja on vähitellen ohjattu tukemaan Lasten Pankkia, jolloin tuki ei enää ohjaudu tiettyyn kohteeseen vaan laajemmin lasten parissa tehtävään työhön. Tämän vuoden lopussa viimeisetkin yksittäisten kummikohteiden tukijat ohjataan Lasten Pankin kummeiksi.
”Näin kummien tuki menee sinne, missä tarve on suurin. Iso osa Lasten Pankin varoista käytetään edelleen lasten ja nuorten säännöllisen koulutyön tukemiseen, mutta sen kautta lapsia tuetaan myös esimerkiksi erilaisten katastrofien ja kriisien yhteydessä”, kertoo Lähetysseuran kotimaantyön johtaja Kirsi Saloranta.
Lasten Pankin kummit saavat edelleen säännöllisesti kuulumisia kummityöstä ja muusta lasten parissa tehtävästä työstä eri puolilta maailmaa.
Lasten Pankki
- Lasten Pankki poistaa esteitä lasten koulunkäynnin tieltä ja auttaa katastrofien ja kriisien keskellä tuoden turvaa lasten arkeen.
- Vuonna 2025 Lasten Pankin kautta tuetaan kummityötä ja muuta lasten parissa tehtävää työtä Angolassa, Boliviassa, Etiopiassa, Israelissa, Kiinassa, Kolumbiassa, Mauritaniassa, Myanmarissa, Nepalissa, Pakistanissa, Palestiinassa, Senegalissa, Syyriassa, Tansaniassa, Thaimaassa ja Venezuelassa. Lisäksi mediajärjestö SAT-7 ohjelmien kautta tavoitetaan lapsia laajasti Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella.
Teksti: Heli Vuohelainen
P.S. Yksi tämän jutun haastateltavista, mauritanialaisen kumppanijärjestömme johtaja, Bechir Seyid menehtyi auto-onnettomuudessa työmatkallaan jutun ilmestymisen jälkeen. Kun tässä artikkelissa siteeraamme Seyidiä, haluamme kunnioittaa hänen elämäntyötään kaikkein köyhimpien ihmisten auttamiseksi <3.
—
Artikkeli on julkaistu Lähetyssanomissa 3/2025, jossa on myös lisää kummitukea saaneiden nuorten tarinoita. Halutessasi voit myös kuunnella jutun luettuna täältä.
