8-vuotias oppilas kuoli ja useampia muita haavoittui, kun ampuja avasi tulen kohti katolisen tyttökoulun koulubussia Swatin laaksossa Pakistanissa kaksi viikkoa sitten.
”Vaikka kyseessä ei ole hiippakuntamme koulu, me kaikki säikähdimme ja olemme varuillamme”, kertovat Peshawarin hiippakunnan koulutusjohtaja Sarophina Asghar ja taloussihteeri Nadeem Gill.
Lähetysseuran tukemat Peshawarin hiippakunnan koulut toimivat Khyber Pakhtunkhwan maakunnassa, jossa Swatin laaksokin sijaitsee. Kukin maakunnassa toimiva kirkollinen koulu järjesti hyökkäyksen jälkeen aamunavauksen, jossa rukoiltiin uhrien puolesta ja vietettiin hiljainen heti.
Uutisten mukaan kouluampuja oli poliisi, joka työskenteli koulun vartijana ja jonka oli tarkoitus suojella koulua terrorihyökkäyksiltä. Ampujan motiiveista ei ole vielä varmuutta, mutta Luoteis-Pakistan on kärsinyt säännöllisesti Pakistanin talibanin terrori-iskuista. Näistä maailman huomiota herätti etenkin Nobelin rauhanpalkinnon saaneen Malala Yousafzain tapaus (Ylen uutinen). Juuri talibanien hyökkäysten takia viranomaiset ovat lähettäneet poliiseja kouluihin.
Swatin laakso oli 2000-luvun alkupuolella talibanien vallassa, kunnes vuonna 2009 Pakistanin armeija teki mittavan operaation alueella. Pakistanin taliban on Afganistanin talibanista erillinen ryhmittymä, mutta sekin on saanut uutta virtaa Afganistanin vallankaappauksesta (Maailma.net).
Uskontodialogi on kristillisten koulujen arkea
”Kouluissamme kukin oppilas saa oman uskontonsa mukaisesti joko Raamatun tai Koraanin opetusta. Hindu- ja sikhitaustaiset lapset ovat yleensä mukana Raamattuopetuksessa, koska heitä on niin vähän”, kertoo koulutusjohtaja Asghar.
Pakistan on islamilainen tasavalta, jossa kristittyjä on vain alle 2 prosenttia. Koska maan väkiluku on kuitenkin niin suuri – noin 230 miljoonaa – on kristittyjäkin arviolta pari miljoonaa.
Kristityt ovat perustuslain suojaamia, mutta moni kärsii ennakkoluuloista, syrjinnästä ja vainosta kuten muutkin uskonnolliset vähemmistöt. Julkiset koulut painottavat islamin opintoja, joka on vierasta kristityille lapsille ja tämä vaikuttaa heidän koulumenestykseensä.
Peshawarin hiippakunnalla on 13 koulua ja näissä tuetaan uskontojen välistä vuoropuhelua juhlimalla eri uskontojen pyhäpäiviä.
Esimerkiksi koulujen joulujuhlissa on mahdollista lisätä valtaväestön tietoa kristinuskosta. Toisinaan monet uskonnolliset juhlat ja vapaapäivät tuovat vähän päänvaivaakin:
”Tällä lukukaudella on ollut paljon lomia – pääsiäinen ja ramadanin jälkeinen eid”, Asghar sanoo ja lisää olevansa vähän huolissaan siitä, ehditäänkö lapsille opettaa kaikki tarvittavat asiat. Hän myös huomauttaa, että uskontojen välisen vuoropuhelun kanssa pitää osata taiteilla hillitysti.
”Muuten voi käydä kuten Swatissa”, hän sanoo viitaten parin viikon takaiseen iskuun.
Yli kolmannes lapsista ei käy koulua
Pakistanissa on maailman toiseksi eniten lapsia, joilla ei ole pääsyä kouluun. Unicefin mukaan peräti 44 prosenttia 5–16-vuotiaista ei käy koulua.
Lähetysseura tukee 500 lapsen koulumaksuja neljässä Peshawarin hiippakunnan koulussa, jotta köyhemmätkin perheet voivat saada lapsilleen hyvätasoista koulutusta.
Myös Pakistanin valtio on tehnyt uudistuksia koulutusjärjestelmään, ja kaikissa julkisissa ja yksityisissä kouluissa on parin viime vuoden aikana otettu käyttöön yhteinen kansallinen opetussuunnitelma.
Vaikka kehitettävää on paljon, myös edistystä tapahtuu. Esimerkiksi lukutaito on yleistynyt Pakistanissa huimasti: 1980-luvun alussa nuorista vain 35 prosenttia osasi lukea, mutta nyt lukutaitoisten nuorten osuus on jo yli 70 prosenttia (Maailmanpankin tilasto).
Hiippakunnankin kouluissa on vähitellen otettu käyttöön uusi opetussuunnitelma, johon liittyy myös opetusmenetelmien muutos.
”Meillä on ollut opettajille koulutuksia, joissa he oppivat uusia opetusmenetelmiä, ja jatkamme koulutuksia ensi lukukaudellakin. Emme enää halua, että oppilaat opettelevat kaiken ulkoa vaan että he oppivat itse”, Asghar sanoo.
Uuden opetussuunnitelman myötä kouluissa on otettu käyttöön myös uudet oppikirjat. Muiden aineiden osalta asia on jo kunnossa, mutta urdun kielessä ja yhteiskuntaopissa koulut odottelevat edelleen uusia kirjoja.
”Opettajat joutuvat nyt tekemään itse materiaalit oppilaille. Toivomme, että valtio saa pian hoidettua asiat kuntoon.”
Tulevat monsuunisateet pelottavat
Pakistanissa koulujen lukuvuosi alkaa huhtikuussa ja keskeytyy kahden kuukauden kesälomaan. Sitten koulua jatketaan taas joulukuun lopulle, jolloin on muutaman viikon talviloman vuoro. Kouluvuosi päättyy maaliskuussa.
Valtio ei ole vielä ilmoittanut koulujen kesäloman tarkkaa ajankohtaa tälle vuodelle, mutta yleensä loma sijoittuu kesä–heinäkuuhun eli samaan aikaan, jolloin maassa on monsuunikausi.
Peshwarin hiippakunnan taloussihteeri Nadeem Gill kertoo, että viime kesänä koetut katastrofaaliset tulvat ovat edelleen ihmisten mielessä. Elämä on palautunut suunnilleen normaaliksi, mutta esimerkiksi ruoan hinta on korkealla, koska niin paljon satoa tuhoutui.
”Valtio on kouluttanut yhteisöjä, jotta nämä osaisivat toimia paremmin ilmastonmuutokseen liittyvien haasteiden ja muiden erityistilanteiden kanssa”, Gill selittää.
”Nyt kaikki pelkäävät tulevaa monsuunikautta. Parasta mitä nyt voimme tehdä, on rukoilla ja toivoa parasta”, lisää tapaamisessa mukana ollut hiippakunnan työntekijä Bakht Buland H. Peters.
Teksti: Heli Vuohelainen
