”Se, että meidän kylässämme melkein kaikki osaavat nykyään käyttää kännykkää lukutaito-opetuksen ansiosta, tekee muut kateellisiksi ja muissakin kylissä halutaan nyt lukutaito-opetusta”, kertoo erään senegalilaisen vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja.
Äidinkielinen lukutaito-opetus on yksi esimerkki Lähetysseuran ja Senegalin luterilaisen kirkon (Église Luthérienne du Sénégal, ELS) kehitysyhteistyöstä. Milloin kehitysyhteistyö alkoi ja mitä työllä on saatu aikaan vuosien 2018–2021 välisenä aikana? Kirkon kehitysyhteistyöosaston johtaja Ngor Ndour vastaa kysymyksiin.
Milloin ELS teki ensimmäisiä kehitysyhteistyöhankkeita Lähetysseuran kanssa?
Yhteistyö on sisältänyt kehityshankkeita alusta asti eli 1970–1980-luvulta. ELS perusti vuonna 2003 erillisen kehitysyhteistyöosaston, joka vastaa nykyisin kehitysyhteistyöhankkeista.
Millaisia kehitysyhteistyöhankkeita olette tehneet Lähetysseuran kanssa vuosina 2018–2021?
Olemme tehneet hankkeita ruokaturvan parissa. Siihen liittyen tuimme luonnonmukaista maataloutta, rakensimme kaivoja, paransimme jäteveden käsittelyä sekä jätteiden kierrätystä ja sanitaatiota. Lisäksi olemme tehneet yhteistyötä lisääntymisterveyden parissa.
Toinen iso kokonaisuus on ollut äidinkielisen opetuksen vahvistaminen. Olemme esimerkiksi tarjonneet aikuisten lukutaito-opetusta pulaarin kielellä sekä järjestäneet sereerin ja wolofin kielistä esiopetusta 3–5-vuotiaille lapsille. Olemme myös lisänneet tietoisuutta äidinkielisen opetuksen merkityksestä ja järjestäneet opettajien täydennyskoulutusta, jotta he olisivat entistä pätevämpiä.
Kehitysyhteistyö on nimenomaan yhteistyötä. Millä eri tavoin tämä yhteistyön ajatus mielestäsi toteutuu Lähetysseuran ja organisaatiosi välillä?
Arvostan erittäin paljon ajatusta yhteistyöstä – se vaatii strategista ja hedelmällistä viestintää. Yhteistyön on oltava joustavaa, jotta molemmat toimijat voivat kohdata toisensa win–win-hengessä.
Yhteistyön on mukauduttava konteksteihin ja mahdollistettava innovatiivisten kokeilujen kehittäminen.
Yhteistyön on perustuttava yhteisen luottamuksen henkeen toisen kulttuuria kunnioittaen. Sen on pyrittävä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen ja muututtava ystävyyssuhteiksi, vaihdoiksi, solidaarisuudeksi, keskinäiseksi avuksi ja rauhaksi.
Mitä haasteita työhösi liittyy?
Rahoituksen kattavuus on yksi haaste, koska hankkeet ovat niin laajoja ja ne koskettavat niin laajaa väestömäärää. Meidän pitäisi kehittää omarahoitusta liittyen näihin hankkeisiin.
Haasteita liittyy myös 0–5-vuotiaiden lasten terveyteen ja ravitsemukseen sekä siihen, että vammaiset henkilöt pääsevät laadukkaiden terveyspalveluiden piiriin. Samoin haasteena on kehittää luonnonmukaista maataloutta, johon liittyy maaseudun veden ja juomaveden saatavuuden helpottaminen. Yhtenä haasteena on edistää naisten toimeentulomahdollisuuksia esimerkiksi eläinten kasvatuksen avulla.
Milloin ELS on perustettu?
Senegalin viranomaiset tunnustivat Senegalin luterilaisen kirkon (ELS) 14. helmikuuta 1987. Kirkko on syntynyt suomalaisten lähettien työstä, joka alkoi vuonna 1974.
Mitkä ovat organisaationne keskeiset asiantuntemusalueet?
Lukutaito, äidinkielinen esiopetus, työntekijöiden teoreettinen ja käytännön koulutus, terveys- ja sosiaaliapu, oppilaiden ja opiskelijoiden tukeminen, vesihuolto ja maataloushankkeet, naisiin ja nuoriin liittyvät hankkeet.
***Tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin.***
