Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Tyttöjen puolesta pohjalaisella sisulla

“Minulla on juuret maaseudulla”, sanoo Anna Holmström. Viimeiset 11 vuotta hän on asunut Tansaniassa. Kuva: Jenni Naumanen

Maailmalla suuren osan elämästään asuneelle Anna Holmströmille pieni paikkakunta pohjoisessa on tärkeä. Silti hän on innoissaan, että pääsi viimein elokuun lopulla palaamaan kotiin ja töihin Tansaniaan.

Anna Holmström (39) on kehitysyhteistyön ammattilainen, valtiotieteiden maisteri ja äiti. Hän työskentelee Lähetysseuran kehitysyhteistyökoordinaattorina Tansaniassa. Sitä ennen hän teki kahdeksan vuotta työtä tyttöjen ja naisten hyvinvoinnin eteen YK:n väestörahastossa UNFPA:ssa Tansaniassa.

Moni muistaa Annan vanhemmat, lähetystyöntekijät rovasti Oskari Holmström ja opettaja Anna-Riitta Holmström. He tulivat tunnetuiksi maasaityö pioneereina Morogoron seudulla Tansaniassa.

Kesästä nauttien

Anna sai tänä vuonna seurata kesän kasvua yhdessä perheensä kanssa Pudasjärvellä ja Oulussa. Edellisestä kesästä kotimaassa olikin jo 12 vuotta.

– Tyttäreni Elisa seurasi lintuja kiikarit kädessä ikkunan ääressä ja ulkona. Olemme nähneet joutsenia, haukkoja, kurkia ja vaikka mitä lintuja pelloilla ja tuossa ohi virtaavassa Hirvasjoessa.

Annan mieleen on jäänyt lukioajoilta erityisesti se sunnuntai, kun isä otti hänet mukaan vaalisaarnan pitoon Pudasjärvelle. Isä tuli sinne Papua-Uudesta-Guineasta lähetystyöstä, Anna Oulusta.

– Isä saarnasi ja minä luin sunnuntain raamatunkohdat. Isä on niin sanotusti tämän pitäjän poikia. Kirkkoherranvaaleissa äänestys oli ennätysvilkasta ja isi sai 95 prosenttia äänistä.

Korona kokosi perheen yhteen

Lähetysseura evakuoi maaliskuussa koronaviruksen aiheuttaman pandemia takia suuren osan ulkomaantyöntekijöistään kotimaahan. Anna saapui perheineen Hirvaskosken kylään Dar es Salaamista.

Hän asui siellä omakotitalossa aviomiehensä Harold Mgonen, lastensa Elisan (8), Elinin (6) ja kolmen koiransa kanssa. Harold pyörittää perheen omistamaa, kylmäpuristettuja mehuja valmistavaa yritystä Tansaniassa.

Anna sai asua keväällä muutamia kuukausia ennen matkailukauden alkua esi-isiensä kodissa, nyt suvun omistamassa Hirvaskosken kartanossa. Se rakennettiin vuonna 1846. Tytärten vanhemmat, Lähetysseurasta eläkkeelle jääneet Anna-Riitta ja Oskari Holmström sekä Emma-sisko asuivat toisessa talossa, noin kilometrin päässä.

– Isäni iso-isoäiti Anna Holmström muutti vuonna 1894 Ruotsista Hirvaskosken tilalle yhdessä miehensä Hjalmarin ja lastensa kanssa. Meijerin katossa tippui kuitenkin hirsi Hjalmarin päälle ja hän kuoli. Anna jäi johtamaan yksin tilaa ja sen 27 työntekijää, Anna kertaa historiaa.

Suvusta löytyy siis yrittäjähenkisiä Annoja ja Anna-Riittoja, jotka eivät pelkää vastuuta eivätkä vaikeita asioita.

”Haroldilla on samanlainen tausta kuin minulla, siksi meidän avioliittomme varmaan toimii niin hyvin”, pohtii Anna Holmström. Harold Mgone ja Anna tapasivat jo lapsena Papua-Uudessa-Guineassa ja opiskelivat yhtä aikaa Lontoossa. Kesällä pari on vienyt lapset Elisan ja Elin luontoon. Kuva: Jenni Naumanen

Raiskaus on huono alku teini-iälle

Raiskaukset. Millaista apua ja lääkkeitä raiskatut tytöt ja naiset tarvitsevat? Mitä poliisin tulisi ottaa huomioon raiskauksia tutkiessaan? Kotiväkivalta. Tyttölasten sukupuolielinten silpominen.

Anna hoiti edellisessä työssään YK:n väestörahastossa UNFPA:ssa tuiki tärkeitä mutta raskaita aiheita. Hän teki naisten lisääntymisterveyteen, seksuaaliseen väkivaltaan ja naisten sukupuolielinten silpomisen ehkäisemiseen liittyvää työtä.

Anna kertoo, että moni tansanialainen tyttöjen joutuu raiskatuksi ennen kuin on harrastanut kenenkään kanssa seksiä.

– Noin 28 prosenttia 13─24 -vuotiaista tansanialaisista naisista kertoo joutuneensa seksuaalisen väkivallan kohteeksi alle 18-vuotiaana.

Tytön koulunkäynti loppuu avioliittoon

– Lapsiavioliitot ovat myös Tansaniassa iso ongelma. Tilanne on yksi pahimmista maailmassa. Noin kolmannes naisista avioituu ennen kuin täyttää 18 vuotta, Anna kertoo.

– Lapsiavioliitto uhkaa köyhiä, vähän koulutettuja maalla asuvia tyttöjä.

Perhe haluaa, ettei tyttö tule raskaaksi ennen avioliittoa. Kun ehkäisyä ja terveyskasvatusta ei ole oikein saatavilla, teiniraskaus on todella suuri riski. Tytöistä halutaan saada morsiusmaksu, Anna selittää.

– Tyttöjen koulunkäynti loppuu avioliittoon. Raskaus ja synnytys vaarantavat lapsiäidin oman hengen. Lisäksi uhkana on muun muassa fistula ja aviomieheltä mahdollisesti saatava hi-virus.

Fistula on synnytyksessä aiheutuva vaurio, joka aiheuttaa naiselle kyvyttömyyden pidättää virtsaa ja/tai ulostetta.

Moniavioisuus voi vaikeuttaa tilannetta

– Moniavioisuus mutkistaa myös perhekuvioita. Nuorena naimisiin menneet kokevat usein paljon väkivaltaa avioliitossaan Anna toteaa.

Virallinen alaikäraja naimisiin menolla on tytöillä 15 ja pojilla 18. Nykyinen lain mukaan molemmat voivat oikeuden päätöksellä avioitua kuitenkin jo 14-vuotiaina tai tietyin ehdoin jopa aiemmin.

– Entinen työkaverini Rebeca Gyumi sai tässä asiassa ison voiton viime vuonna. Hän haastoi Tansanian valtion oikeuteen, ja nyt valtio joutuu kirjoittamaan avioliittolainsäädännön uudelleen. Nykyinen lainsäädäntö nähtiin perustuslain vastaisena. Toivon, että ikärajaksi tulisi 18 vuotta kaikissa olosuhteissa.

– Myös lähipiirissäni Suomessa tytöt menevät usein myös todella nuorena naimisiin, joku on mennyt jopa 17-vuotiaana erikoisluvalla.

Vauva ei enää ehdoton este

– Aika paljon naisten oikeudet ovat ottaneet takapakkia vuoden 2015 jälkeen, Anna suree.

– Nyt kuitenkin olen kuullut iloisia uutisia, että raskaaksi tulevat koulutytöt alkavat päästä takaisin koulun penkille Tansaniassa. Tämä tapahtui samalla, kun Maailmanpankin suuri tuki koulutussektorille vahvistui.

Tasa-arvotyö vaatii ammattitaitoa

Lähetysseura tekee tänä vuonna euroilla mitattuna eniten kehitysyhteistyötä Etiopiassa, seuraavaksi eniten Tansaniassa. Ulkoministeriö tukee tätä työtä kehitysyhteistyövaroin.

Suurin osa kehitysyhteistyöstä Tansaniassa on niin sanottuja yhteisönkehityshankkeita, joilla pyritään auttamaan koko kylää. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen on tärkeä osa työtä. Työllä pyritään tukemaan erityisesti naisia ja tyttöjä, syrjityssä asemassa olevia ja vammaisia ihmisiä.

– On tärkeää, että tyttöjen ja naisten oikeudet tulevat vahvasti esiin Lähetysseuran työssä. Tasa-arvotyö vaatii ammattitaitoa ja siihen keskittyviä hankkeita, Anna painottaa.

Hän haluaa, että päätöksenteossa kuuluu niiden ihmisten ääni, joita halutaan auttaa. Se ei saa hukkua edes Lähetysseuran kumppanijärjestön äänten alle.

Teksti: Marjatta Kosonen

Annan lähteinä: National Violence against Children Survey ja The Tanzania Demographic Health Survey (TDHS) 2015/16, UNFPA

Lasten Pankki pyrkii ennaltaehkäisemään lapsiavioliittoja tukemalla tyttöjen koulunkäyntiä sekä vahvistamalla nuorten elämäntaitoja ja omien oikeuksien tuntemista. Lue lisää täältä.

Haastattelu on julkaistu Lähetyssanomien numerossa 6/2020.

Nyt kun olet täällä…

… meillä on pieni pyyntö.  Laitamme osan Lähetyssanomien jutuista ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi tutustumaan kaukaisiin kulttuureihin, lukemaan työstämme eri puolilla maailmaa ja sukeltamaan ihmisten tarinoihin.

Lehti on kuitenkin meille tärkeä tulonlähde – ja pyydämmekin, että tilaat Lähetyssanomat ja samalla tuet lähetystyötä ja kehitysyhteistyötä maailman köyhimmissä maissa syrjäytettyjen ihmisryhmien parissa. Tästä pääset tilaussivulle.