Happiness, 12, on päässyt ensimmäistä kertaa elämässään maistamaan guavaa. Hänen perheensä on saanut Suomen Lähetysseuran hankkeessa hedelmäpuita, joista guavat tuottivat tänä vuonna ensimmäisen sadon. Aiemmin perheessä ei syöty hedelmiä ollenkaan.
”Se on mahtava pointti, että lapset saavat hedelmiä. Puiden istuttamiseen motivoivat kylätasolla juuri tällaiset asiat”, Anna-Kaisa Kähkölä kehuu. Hän työskentelee Tansaniassa Lähetysseuran alueellisena hankehallinnon asiantuntijana.
Tansanialaisten kyläläisten pihoille istutetut puut ovat vain pieni osa kunnianhimoista hanketta. Niillä on kuitenkin olennainen rooli siinä, ettei vastaistutettua Nyasamban metsää hakata polttopuiksi.
Metsään mahtuisi toistasataa jalkapallokenttää
Kähkölä esittelee satelliittikuvaa, jossa Nyasamban metsä erottuu vihreänä kaistaleena. Sitä ympäröivät joka puolelta harmaina erottuvat farmit.
Metsä on kooltaan 195 hehtaaria. Sinne mahtuisi siis toistasataa jalkapallokenttää. Alueelle on istutettu satojatuhansia taimia, kuten erilaisia akaasioita, jotka ovat sopeutuneet hyvin kuumiin ja kuiviin olosuhteisiin.
Tärkeä rooli on myös ennallistamisella. Samalla paikalla on sijainnut vuosikymmeniä aiemmin metsä, joka on hakattu todennäköisesti maanviljelyksen tai puuhiilen tuottamisen takia.
Nyt vanhat puiden kannot ovat alkaneet kasvamaan uusia versoja, kun laidunalueista on sovittu kylätasolla, eikä paimentolaisten karja enää syö taimia Nyasamban metsässä.
Nyasamban metsä erottuu Google Mapsin satelliittikuvan keskellä vihreänä.
Ilmastonmuutos korostanut metsän tärkeyttä
Nyasamban metsä sijaitsee Pohjois-Tansaniassa Kishapun alueella, joka on kärsinyt vakavista ongelmista ilmastonmuutoksen vuoksi. Jo vuosien ajan sateiden määrä on vähentynyt, ja niiden ajankohtaa on entistä vaikeampi ennakoida.
Muuttunut ilmasto on saanut alueen asukkaat ymmärtämään puiden merkityksen. Mwanamina Jumanne on päässyt todistamaan asennemuutosta. Hän työskentelee Lähetysseuran yhteistyökumppanilla TCRS:lla (Tanganyika Christian Refugee Service) ja vastaa Kishapun metsityshankkeesta.
”Kishapussa ihmiset eivät perinteisesti ole olleet kiinnostuneita puista, mutta nyt he rakastavat niitä ja huolehtivat niistä”, Jumanne kertoo.
Hanke on innostanut asukkaita myös omaehtoiseen toimintaan. Wilson Bigirwan, 65, piha oli vielä neljä vuotta sitten autio. Nyt kotitalon ympäristöön on istutettu 1 500 puuta ja 150 hedelmäpuuta.
”Perheeni saa nauttia puhtaasta hengitysilmasta, ja puut suojelevat taloani kovilta tuulilta”, Bigirwa sanoo.
Tansanian lisäksi Lähetysseura tekee työtä ympäristön hyväksi seitsemässä maassa kolmella eri mantereella.
Teksti: Tarmo Ylhävuori
Tutustu tarkemmin Lähetysseuran ympäristötyöhön:
ymparistopankki.fi