Laxmi Devi Chaudharyn, 43, seitsenhenkinen perhe elää maanviljelyksestä. Nuori isoäiti asuu perheineen syrjäisessä Kanchanpurissa Länsi-Nepalissa kasvattaen riisiä ja vihanneksia.
”Sen lisäksi viljelen toisen ihmisen mailla, mutta tuotoista puolet menee maanomistajalle. Myös mieheni viljelee kanssani ja tekee välillä päiväpalkkaisia töitä. Sadosta ei riitä tarpeeksi myyntiin”, Laxmi kertoo.
Nepalin maaseudulla pienviljelijät täydentävät usein riittämätöntä satoaan päiväpalkkaisilla hanttihommilla rakennus- ja tietyömailla tai muiden pelloilla ja kodeissa. Osa lähtee paremman elämän toivossa rankkoihin siirtotöihin ulkomaille.
Laxmin yhteisössä monet, kuten nainen itsekin, ovat entisiä maaorjia. He tekivät ennen raskaita töitä rikkaampien mailla, usein palkatta, suuria lainoja vastaan. Vaikka järjestelmä on virallisesti lakkautettu, kantavat entiset maaorjat yhä taakkaa ja heistä monet elävät köyhyydessä.
Maatalous heikossa jamassa
Nepal on edelleen yksi maailman köyhimmistä maista. Maatalouden heikko tila on yksi pääsyistä köyhyyteen. Maatalous on suurin työllistäjä maassa, mutta sen tuottavuus on alhainen, eivätkä pienviljelijät kykene usein ruokkimaan perhettään oman työnsä tuotoilla. Viljelijöiltä puuttuu viljelyosaamista ja siementen saanti on vaikeaa.
Lähetysseuran tänä vuonna alkaneessa kehitysyhteistyöhankkeessa vahvistetaan pienviljelijäperheiden toimeentuloa ja ruokaturvaa Laxmin kotiseuduilla. Työtä tehdään yhdessä nepalilaisen Li-Bird-järjestön kanssa. Työn kohteeksi valittu Sudurpaschimin maakunta on yksi vähiten kehittyneimmistä maakunnista, jossa kolmasosa asukkaista elää köyhyydessä.
Laxmi kertoo, että työn myötä yhteisö on saanut ilmastokestäviä siemeniä. Ne voivat olla esimerkiksi ilmastokestävämpiä riisilajikkeita – käytetyt siemenet vaihtelevat alueen mukaan.
Lisäksi viljelijät ovat päässeet oppimaan riisinviljelyksestä, karjankasvatuksesta sekä kotipuutarhan pidosta.
”Opin, kuinka kotipuutarhalla voimme parantaa ravintoamme ja miten voin järkevästi kasvattaa useita kasviksia samaan aikaan.”
Nainen näkee oppimisen hyödyt konkreettisesti.
”Koulutukset lisäävät tuotantoamme. Esimerkiksi kun parannamme karjavajojamme, saamme paremmin maitoa.”
”Ilmastonmuutos tekee elämämme vaikeaksi”
Lähetysseuran työssä vahvistetaan myös viljelijöiden ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä katastrofeihin valmistautumista, onhan Nepal yksi maailman haavoittuvimpia maita ilmastonmuutoksen edessä.
Laxmi kertoo tietävänsä ilmastonmuutoksesta ja sanoo näkevänsä sen vaikutuksia viljelijöiden elämässä: ”Ilmastonmuutos tekee elämämme vaikeammaksi.”
Laxmin mukaan kuivuus on alueen viljelijöiden suuri haaste. Heillä ei ole kunnon kastelujärjestelmää, joten vettä ei aina riitä tarpeeksi viljelyyn. Toisaalta etenkin sadekaudella vuosittaiset tulvat ovat yleisiä. Pari päivää ennen syyskuista vierailuamme kylässä oli jälleen tulvinut.
”Täällä tulvi, vaikka tulvien pitäisi tapahtua heinä-elokuussa”, Laxmi kertoo.
Maata viljelevä isoäiti tietää, mitä viljelijät kaipaavat muutosten edessä. Laxmi toivoo oppivansa enemmän uusia taitoja, jotta he voivat parantaa tuottojaan maasta ja saada hyviä satoja myyntiin asti. Hän unelmoi, että heidän kylästään voisi tulla jopa viljelyksen mallikylä: että muut nepalilaiset voisivat tulla muilta alueilta oppimaan heiltä kestävistä viljelymenetelmistä.
Laxmi näkee, että ilmastokestävät viljelylajikkeet ovat hyvä vaihtoehto ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Samalla viljelyä pitäisi pystyä monipuolistamaan.
”Tähän aikaan vuodesta monet kasvattavat vain yhtä kasvista, retiisiä. Nyt tulvat tuhosivat retiisiviljelmät ja ymmärsimme, että meidän olisi pitänyt istuttaa useita kasviksia. Silloin osa olisi ehkä säästynyt.”
Teksti ja kuvat: Mimosa Hedberg
Fakta: Nälkä piinaa globaalisti
- Maailman ruokapäivää vietetään vuosittain 16. lokakuuta. Tällöin muistutetaan, että ympäri maailmaa yli 800 miljoonaa ihmistä elää nälkäisenä.
- Ukrainan sota käynnisti globaalin ruokakriisin, jota on verrattu toisen maailmansodan aiheuttamaan humanitaariseen kriisiin.
- Globaalin nälkäindeksin mukaan nälkäisten ihmisten määrä Nepalissa on vähentynyt vuosituhannen alusta, mutta ruoan ja ravinnonsaannin epävarmuus ovat yhä isoja huolenaiheita.
- YK:n ruokaohjelman vuosina 2017-2018 toteutetun arvion mukaan Nepal kärsii yhä vakavasta ruokaturvan puutteesta sekä aliravitsemuksesta.
***Tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin.***
