YK:n Maailman ruokaohjelman mukaan tänä vuonna melkein 350 miljoonaa ihmistä elää ilman riittävää, turvallista ja ravitsevaa ruokaa. Tämä on suunnilleen saman verran ihmisiä kuin Yhdysvalloissa on asukkaita. Määrä on tuplaantunut vuodesta 2020.
Suurimpina syinä ruokaturvan heikentymiseen ovat konfliktit ja ilmastomuutos. Vahvimmin nälkä näkyy Afrikassa ja Aasiassa, mutta kasvavan köyhyyden ja nousevien hintojen takia myös länsimaissa on kasvava joukko ihmisiä, jotka eivät tiedä, mistä he saavat seuraavan ruoka-annoksensa.
Jeesuksen opettama Isä meidän -rukous on hyvä yhteenveto ihmisen perustarpeista. Rukouksen keskiössä on lyhyt pyyntö siitä, että taivaallinen Isä antaisi meille jokapäiväisen leipämme. Tämän lauseen sijainti rukouksessa on osoitus siitä, että aineelliset perustarpeet eivät ole toisarvoisia asioita uskossamme. Muoto on kuitenkin yhteisöllinen. Subjektina ei ole minä, vaan me. Kun anomme Jumalalta huolenpitoa, kannamme mukana meidän lähimmäisiämme.
Jeesus oli useamman kerran tilanteessa, jossa ison urheiluareenan verran nälkäisiä ihmisiä kokoontui hänen ympärilleen. Opetuslapsilleen hän esitti haasteen: antakaa te heille syötävää. Tämä saattoi olla jopa pelottava tehtävä. Miten ruoka riittäisi edes heille itselleen?
Joku on sanonut, että ruokkimisihmeessä varsinainen merkillisyys ei ollut, että pieni määrä riitti suurelle joukolle, vaan että pikkupoika tai -tyttö suostui jakamaan omastaan. Siitä syntyi uusi ymmärrys Jumalan hyvästä tahdosta ja toivon mahdollisuuksista. Alkukirkon tunnusmerkkeihin kuului leivän jakaminen jumalanpalveluksessa, mutta myös arjessa, ja puhuminen tasa-arvoisemman jaon puolesta.
Tasa-arvoa kaivattaisiin myös tänä päivänä. Samalla, kun nälkäisten joukko kasvaa järkyttävän nopeasti, televisiokanavamme täyttyvät ruoanlaitto-ohjelmista, jossa tarjotaan yhä monimutkaisempia ohjeita ja eksoottisempia makuelämyksiä. Yltäkylläisyyden keskellä olisi tärkeää muistaa, että ruoka on Jumalan hyvä lahja ihmisille. Sen nauttiminen kiitollisuudella voi olla hengellinen kokemus.
Kuitenkaan ihminen ei elä vain leivästä, vaan jokaisesta sanasta, jonka Jumala lausuu. Siihen kuuluu Jumalan oikeamielisyyden etsiminen, oikeudenmukaisuuden puolustaminen ja aineellisten lahjojen jakaminen lähellä olevien ja kaukaisten lähimmäisten kanssa. Tämä on kuulunut kirkon missioon alusta asti.
Rolf Steffansson, Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja
Julkaistu pääkirjoituksena Lähetyssanomissa 3/2023
Nyt kun olet täällä…
… meillä on pieni pyyntö. Laitamme osan Lähetyssanomien jutuista ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi tutustumaan kaukaisiin kulttuureihin, lukemaan työstämme eri puolilla maailmaa ja sukeltamaan ihmisten tarinoihin.
Lehti on kuitenkin meille tärkeä tulonlähde – ja pyydämmekin, että tilaat Lähetyssanomat ja samalla tuet lähetystyötä ja kehitysyhteistyötä maailman köyhimmissä maissa syrjäytettyjen ihmisryhmien parissa.
Tilaa Lähetyssanomat