Osa aikuisista ei opi koskaan lukemaan millään kielellä, ei edes omalla äidinkielellään. Tätä tosiasiaa on vaikea hyväksyä, mutta Lähetysseuran kieli- ja raamatunkäännöstyön asiantuntija Tomas Kolkka tietää mistä puhuu. Hän on tehnyt työtä sekä Papua-Uudessa-Guineassa että Thaimaassa.
”Vain osa lua-kansan aikuisista Pohjois-Thaimaassa oppii lukemaan. Heillä ei ole aikaa sen opetteluun, sillä he tekevät töitä omavaraistaloudessa pelloillaan seitsemän päivää viikossa, melkein koko valoisan ajan. Äänikirjat ovat silloin oikea keino. Lisäksi olemme yrittäneet tehdä luan kielen aakkosista mahdollisimman yksinkertaiset.”
Vaikka vanhemmat ja isovanhemmat eivät oppisi lukemaan, lapset kyllä oppivat. Kannattaa panostaa heihin. Musiikki ja omalla äidinkielellä lauletut laulut auttavat lukemaan opettelussa.
Lähetysseura tukee Raamatun kääntämistä paikallisille kielille, joita puhutaan Angolassa, Laosissa, Myanmarissa, Mosambikissa, Namibiassa, Papua-Uudessa-Guineassa, Senegalissa ja Thaimaassa.
Kieli- ja raamatunkäännöstyö keskittyy vähemmistökieliin, sillä lähes kaikilla maailman valtakielillä on jo olemassa omakielinen Raamattu. Niiden puhujat ovat usein vähän koulutettuja maaseudun asukkaita. Hyvän sanoman kertominen alkaa usein Raamatun tarinoista. Niitä on helpompi omaksua ja ymmärtää silloin, kun kristinusko on vierasta.
Osalle vähemmistökielistä ei ole aakkosia eikä kirjoitettua kieliasua ollenkaan. Silloin on tehtävä myös aakkoset ja kirjoitettu kieliasu.
Monesti kielestä ja kulttuurista puuttuvat myös kristinuskon avaintermit: Mitä on armo? Mitä on anteeksianto? Mitä on rakkaus? Näitä termejä voidaan etsiä esimerkiksi raamatunkertomuksia kääntämällä.
Miehiä vain itketti
Omalla äidinkielellä Raamattu liikuttaa ja koskettaa eri tavalla kuin vieraalla kielellä. Tomas muistelee tilannetta Papua-Uudessa-Guineassa, kun miehet pääsivät ensi kertaa lukemaan pääsiäiskertomusta Raamatusta omalla äidinkielellään, tiangin kielellä.
”Kun raavaat miehet ymmärsivät ensimmäistä kertaa, mitä evankeliumissa oikeasti sanotaan, heitä vaan itketti. Kun Raamatun sana puhuttelee suoraan omalla äidinkielellä, se tuntuu todella suurelta asialta.”
”Monesti jumalanpalvelukset vietetään sillä kielellä, millä Raamattu on seurakunnalla. Vaikka ihminen olisi täysin kaksikielinen, hänen on tosi vaikea ymmärtää syvällisesti Raamattua muulla kuin äidinkielellä. Tulkinta on vaikeaa ja tapahtuu helposti väärinkäsityksiä”, Tomas toteaa.
”Kun paikallinen kirkko on mukana alusta lähtien, työn tulokset voidaan ottaa heti käyttöön. Silloin omakielinen Raamattu on yhteinen näky, se juurtuu ja sitä voidaan käyttää monipuolisesti jumalanpalveluksissa sekä lapsi- ja nuorisotyössä.”
Yhteiseen matkaan kuuluu myös lukutaitotyö: elleivät ihmiset osaa lukea, kovalla työllä aikaansaatu, omakielinen Raamattu jää käyttämättömänä pölyttymään. Samoin voi käydä, jos kirkko tai seurakuntalaiset eivät tunne, että raamatunkäännöstyö on tärkeää, he voivat vaikuttaa siihen ja olla siitä ylpeitä.
Kun mennään harhaan
Tavoittava työ. Teologinen koulutus ja raamatunkäännöstyö. Tomasin mukaan ne kulkevat rinnakkain ja tarvitsevat toisiaan. Ilman niitä ei pysty tavoittamaan ihmisiä, kertomaan heille kristinuskon hyvää sanomaa.
Mutta kenelle kerrotaan, missä ja millä tavalla? Sen tietää parhaiten paikallinen yhteistyökumppani, kirkko.
Seurakuntalaisten opetus on tärkeää erityisesti siinä vaiheessa, kun seurakunta saa omakielisen Raamatun. Siihen työhön tarvitaan koulutettuja kirkon työntekijöitä ja koulutettuja vapaaehtoisia.
Menestysteologia, vahva karismaattisuus ja seurakunnan johtajan omat näyt voivat joskus johtaa pahasti harhaan. Oikealla polulla pysymisessä auttavat hyvä teologinen opetus ja oma Raamattu.
”Kaikenlaisia saarnamiehiä on maailma täynnä. Kun Raamattu on omalla kielellä, ihmiset voivat itse tarkistaa, miten siinä sanotaan.”
Raamattu avautuu lapsille
Tukiasema älypuhelimille. Se voi muuttaa paljon. Lua-kansan kyliin Pohjois-Thaimaassa ei ole vedetty puhelinlinjoja. Kuusi vuotta sitten sinne pystytettiin kuitenkin tukiasema, ja älypuhelimien käyttö tuli mahdolliseksi.
”Tällä hetkellä suurimmalla osalla lua-lapsista on käytössään älypuhelin. Yhden perheen lapsilla saattaa olla vain yksi yhteinen puhelin, tai lapset käyttävät vanhempiensa puhelinta. Niitä räplätään yhtä innokkaasti kuin Suomessa”, Riikka-Maria Kolkka kertoo.
Älypuhelimet avaavat uusia mahdollisuuksia, sillä lukemaan oppineet lapset voivat alkaa lukea Raamatun kertomuksia omalla äidinkielellään.
”Lukemisen kulttuuri on lisääntynyt älypuhelinten myötä. Kun lua-evankelistat nykyisin kokoontuvat, he lukevat Raamatun tekstin usein älypuhelimesta. Ei ole väliä missä muodossa Raamattua luetaan”, Tomas Kolkka sanoo.
Riikka-Maria ja Tomas Kolkka ovat tehneet kieli-, musiikki- ja seurakuntatyötä lua-kansan parissa Pohjois-Thaimaan vuoristokylissä vuodesta 2014 alkaen.
Sitä ennen he työskentelivät kieli- ja raamatunkäännöstyössä Papua-Uudessa-Guineassa.
Thaimaassa kieli- ja raamatunkäännöstyössä on myös Tuula Kosonen, jolla on työn alla Vanha testamentti aken kielellä. Raamatunkäännöstyössä on nyt viisi Lähetysseuran työntekijää.
Teksti Marjatta Kosonen
Mitä Papua-Uusi-Guinea opetti? Lue Hilkka Armisen kokemuksia raamatunkäännöstyöstä!
