Ilmastonmuutos koettelee Etiopiaa ja veden saatavuus on monilla alueilla yhä epävarmempaa. Tässä Kirkko maailmalla -jaksossa suuntaamme Amharan alueelle ja kuulemme, miten paikallisyhteisöt rakentavat kestäviä vesiratkaisuja ilmastokriisin keskellä. Haastattelussa Mekane Yesus -kirkon kehitysjärjestön ilmastoasiantuntija Endeshaw Kassa.
Voit kuunnella podcastin tai lukea sen tekstiversion alta.
Kirkko maailmalla -podcastia pääset kuuntelemaan verkkosivujemme lisäksi esimerkiksi SoundCloudissa, Spotifyssa ja Apple Podcasteissa. Ohjelmaa voi kuunnella joka sunnuntai Radio Deillä kello 17.40.
Tässä ohjelmassa suuntaamme Etiopiaan, maahan, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät ihmisten arjessa konkreettisesti. Sadekaudet ovat muuttuneet arvaamattomiksi, kuivuus ja eroosio uhkaavat viljelyä, ja veden saatavuus on monilla alueilla yhä epävarmempaa. Ilmastonmuutos ei ole kaukainen tulevaisuuden uhka, vaan osa ihmisten jokapäiväistä elämää.
Haastattelen ohjelmassa Endeshaw Kassaa, joka työskentelee ilmastoasiantuntijana Etiopian evankelis-luterilaisen Mekane Yesus -kirkon kehitysjärjestössä. Endeshaw tekee työtään Etiopian pohjoisosassa Amharan alueella ja keskittyy erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, luonnonvarojen suojeluun ja kestävien vesijärjestelmien rakentamiseen.
Seuraavaksi kuulemme, millaisia ratkaisuja paikallisyhteisöjen kanssa kehitetään ilmastokriisin keskellä, erityisesti veden saatavuuteen ja kestävään vesihuoltoon liittyen.
”Amharan alueella on hyvin erilaisia vyöhykkeitä. On alavia, lähes aavikkomaisia alueita sekä korkeita ylänköjä, joilla sademäärä on vähäinen ja epätasaisesti jakautunut.
Lähes koko alueella harjoitetaan perinteistä maataloutta. Sen myötä suuri osa luonnonvaroista on heikentynyt. Metsäkato on vakavaa, maaperän eroosio laajaa ja tulvat ovat merkittävä ongelma.
Koulutamme viljelijöitä ja kehitämme vesihuoltoa, kuten lähteiden kunnostamista juomaveden saamiseksi sekä veden ohjaamista pienimuotoiseen kasteluun. Koska sateet ovat työalueellamme suuri haaste, viljelyn tueksi on rakennettava lisäkastelujärjestelmiä.
Yksi suurimmista haasteista on väestönkasvu. Koska kyseessä on vuoristoalue, viljelymaat sijaitsevat vuorten rinteillä. Peltojen koko on hyvin pieni. Väestön kasvaessa maa pirstoutuu entisestään, kun perheet jakavat pieniä maa-aloja sisaruksilleen avioliittojen yhteydessä. Pirstoutunut maa on erityisen altis eroosiolle.
Väestöpaine johtaa myös metsien raivaamiseen. Puita kaadetaan viljelymaan ja laidunalueiden laajentamiseksi. Myös laidunmaita muutetaan pelloiksi. Tämä lisää hiilidioksidipäästöjä ja pahentaa ilmastonmuutosta metsäkadon kautta.
Lämpötilat nousevat, ja meidän on toimittava nopeasti. Lämpötilan noustessa maaperän kosteus vähenee, eikä puiden istuttaminen ole enää helppoa. Taimien selviytymisprosentti on erityisesti alavilla alueilla hyvin matala. Siksi rakennamme esimerkiksi maaperän ja veden suojelurakenteita, joilla pyritään säilyttämään kosteutta maaperässä.
Endeshaw oli yksi panelisteista Addis Abebassa syksyllä 2025 järjestetyssä Africa Climate Summit -ilmastotapahtumassa, jossa keskustelun keskiössä oli paikallisesti johdettu ilmastotyö.
”Tämä tarkoittaa, että paikallisyhteisöjä voimaannutetaan ja koulutetaan hallitsemaan omia haasteitaan.
Ilman yhteisöjen vahvistamista ja paikallisiin käytäntöihin nojaamista ratkaisut eivät ole kestäviä. Vaikka tuomme käyttöön parannettuja teknologioita, niiden on perustuttava paikalliseen tietoon ja oltava helposti omaksuttavia. Emme tuo täysin vieraita ratkaisuja, vaan kehitämme jo olemassa olevia käytäntöjä. Tämä lähestymistapa on osoittautunut toimivammaksi ja tuloksellisemmaksi kuin monet muut mallit.
Esimerkiksi ennen uuden vesipisteen rakentamista ohjaamme kyläyhteisön valitsemaan omat edustajansa vesikomiteaan. Heidät koulutetaan ja he saavat valmiudet tehdä esimerkiksi vedenjakelupisteen huoltotöitä. Vesikomitea auttaa kartoittamaan omasta yhteisöstään työvoimaa rakennustöihin, sekä paikallisia materiaaleja, kuten kiviä ja hiekkaa. Me projektityöntekijät hankimme sementin ja tarvittavat teräsosat, jotka kuljetetaan tien varteen, josta kyläläiset kantavat ne rakennuspaikalle.
Kun uusi vedenjakelujärjestelmä on valmis, se luovutetaan yhteisön vastuulle. Tämän jälkeen siirrymme uusille alueille. Näin varmistetaan hankkeiden kestävyys.
Miksi ja miten vedenjakelujärjestelmiä rakennetaan?
Ilmastonmuutos vaikuttaa voimakkaasti vesilähteisiin. Lähteet kuivuvat ja joet ehtyvät. Monet joet, jotka ennen virtasivat ympäri vuoden, ovat nyt kausiluonteisia ja virtaavat vain kuudesta kahdeksaan kuukautta vuodessa. Tämä johtuu maaperän heikkenemisestä ja metsäkadosta. Vuoret ovat veden lähteitä, ja kun ne köyhtyvät, menetämme myös vesivarannot.
Tämän seurauksena naiset ja tytöt joutuvat kulkemaan yhä pidempiä matkoja vedenhakumatkoilla, ja vedestä tulee yhä niukempaa.
Mittaukset ja arvioinnit uuden vedenjakelujärjestelmän rakentamisesta tehdään yleensä vuoden kuivimpana aikana, jotta ratkaisut olisivat kestäviä myös tulevaisuudessa. Vesijärjestelmien on palveltava yhteisöjä pitkällä aikavälillä, joten suunnittelu perustuu pahimman kuivuuden olosuhteisiin.
Suunnitteluvaiheessa tapaamme yhteisön vanhimpien kanssa, jotka tuntevat alueen historian. Tarkastelemme myös alueen luonnonvaroja ja lähteiden yläpuolisia valuma-alueita. Näiden tietojen pohjalta käymme yksityiskohtaisia keskusteluja kyläyhteisön jäsenten, alueen paikallishallinnon ja projektin työntekijöiden kanssa ja sovimme rooleista ja vastuista yhdessä.
Laadimme tekniset suunnitelmat ja kustannusarviot. Teemme myös ympäristövaikutusten arvioinnin, jotta hankkeet eivät vaikuta haitallisesti alajuoksulla eläviin ihmisiin.
Etiopiassa tehtävää ilmastotyötä tuetaan Lähetysseuran ja Suomen kehitysyhteistyövaroin.
Olemme hyvin kiitollisia Lähetysseuran tuesta. Tuhannet ihmiset hyötyvät tästä työstä. Keskitymme erityisesti naisiin koska kokemuksemme mukaan naiset kantavat suurta vastuuta perheistä ja yhteisöistä.
Olemme nähneet omin silmin, miten ihmiset kärsivät veden puutteesta ja joutuvat kulkemaan pitkiä matkoja suojaamattomille vesilähteille. Tytöt käyttävät paljon aikaa vedenhakuun sen sijaan, että voisivat keskittyä koulunkäyntiin.
Lähetysseuran tuella monet ihmiset ovat hyötyneet tästä työstä.
