Nishana on 6-vuotias ja asuu Länsi-Nepalin syrjäseudulla, Rukumin piirikunnassa. Hän opiskelee toisella luokalla Janasewan peruskoulussa.
Nishanan äidinkieli on magar khamin kieli, eikä hän puhu tai ymmärrä lainkaan nepalin kieltä. Nepal on etnisesti hyvin monimuotoinen maa, jossa puhutaan yli sataa eri vähemmistökieltä.
Aiemmin Nishanalla haasteena koulunkäynnissä olikin, että opettaja opetti vain nepalin kielellä, eikä Nishana pystynyt seuraamaan tunteja tai kysymään opettajalta neuvoja.
Opiskelu ei kiinnostanut ja joskus Nishana jopa nukkui tunneilla. Kielihaasteen takia koulunkäynti tuntui toivottomalta eikä tyttö jaksanut käydä tunneilla säännöllisesti. Opiskelutuloksetkin kärsivät.
Koulupudokkuus iso ongelma
Nepalissa suurin osa lapsista aloittaa koulun, mutta se jää usein kesken oppimisvaikeuksien ja vanhentuneitten opetusmenetelmien vuoksi. Opetuksen laatu on etenkin julkisissa kouluissa heikkoa ja opetusmateriaalit puutteellisia.
Erityisen heikko asema on etnisten vähemmistöjen lapsilla. Vain 29 prosenttia heistä jatkaa koulua yläkoulun loppuluokille. Koronapandemian on yleisesti arvioitu pahentavan nepalilaisten lasten koulupudokkuutta entisestään.
Lähetysseuran tukemassa kehitysyhteistyöhankkeessa kehitetään vähemmistökielisiä oppimateriaaleja yhdessä opettajien kanssa peruskoulun alaluokkien käyttöön. Julkisiin kouluihin juurrutetaan lapsiystävällisiä kasvatusmenetelmiä niin opettajakunnan kuin vanhempienkin piiriin. Hanketta toteuttaa Nepalin yhdistynyt lähetys, United Mission to Nepal (UMN).
Myös Nishanan koulun johto, opettajat ja maalaiskunta päättivät yhteistyössä ottaa käyttöön äidinkielisen opetuksen, erityisesti varhaiskasvatuksen parissa. Kouluun otettiin käyttöön Nepalin valtion oppikirjat, jotka oli käännetty magar khamin kielelle, mutta joissa myös nepalin kieli kulkee mukana, jotta lapset oppivat maan valtakielen.
Opettajia koulutettiin monikielisestä opetuksesta. Oppilaat saivat uudet oppikirjat käyttöönsä, ja sen lisäksi opetusmateriaaleja sekä luokkahuoneen kalustoa päivitettiin.
”Tyttöä oli vaikeaa lähettää kouluun”
Nyt opettajat ovat alkaneet opettaa oppilaita uusin metodein. Nishana ja muut magar khamia äidinkielenään puhuvat oppilaat ymmärtävät paremmin oppitunteja ja uskaltavat käyttää äidinkieltään myös puhuessaan opettajalle. Läsnäolo tunneilla on parantunut.
“Uskallan kysyä opettajilta äidinkielelläni, jos en ymmärrä jotain”, Nishana kertoo.
Vuoden 2021 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana Lähetysseuran tukemassa hankkeessa painettiin 3000 vähemmistökielistä oppikirjaa, joista hyötyi yli 1200 syrjäseudun oppilasta. Lapset ovat 1.-3.- luokkalaisia 25:stä eri koulusta. Hankkeen alettua vuonna 2018 lasten oppimistulokset hankekouluissa ovat parantuneet huomattavasti.
Nishana on löytänyt uuden kiinnostuksen koulunkäyntiin, ja tytön oppimistulokset ovat parantuneet.
Nishanan äiti kertoo: ”Aiemmin kun oppitunnit eivät olleet magar khamin kielellä, oli tyttöä vaikeaa lähettää kouluun. Nyt Nishana käy koulua säännöllisesti. Myös minä kysyn äidinkielellämme, mitä hän on koulussa oppinut, ja yritän tukea häntä.”
***Tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin***
Teksti: Mimosa Hedberg
Tue äidinkielistä opetustaLue lisää: Äidinkielinen opetus on ratkaisu oppimisen kriisiin
