Lähetysseuran työntekijät Päivi ja Sakari Löytty aloittivat Namibian evankelisluterilaisen kirkon palveluksessa yli 20 vuotta sitten. Nykyään he jakavat osaamistaan eteläisen Afrikan kirkkojen yhteisössä.
Mikä on LUCSA, jonka työssä olette nyt mukana?
Se on yksi Luterilaisen Maailmanliiton kolmesta aluejärjestöstä Afrikassa. Jäseninä on 15 kirkkoa kymmenessä eteläisen Afrikan maassa. Järjestö kehittää ja avustaa jäsenkirkkojensa diakoniatyötä, teologista koulutusta ja kristillistä kasvatusta. Diakoniaosastoon kuuluu hiv/aids- ja malaria-projektit sekä pakolais- ja maahanmuuttajatyö. Uusi hanke on sukupuolten tasa-arvoa edistävä Gender Justice.
Missä tehtävissä olette olleet Namibiassa?
Päivi Löytty: Olin kirkon diakoniatyössä koulutustehtävissä ohjaajana, tukihenkilönä ja koordinaattorina. Palattuamme Namibiaan vuonna 2017 työskentelin diakonia- ja lähetystyön sekä sosiaalisten palvelujen kehittäjänä paikallisen yhteistyökumppanin kanssa. Vuoden 2019 lopulla siirryin työhön LUCSA:an sukupuolten tasa-arvon edistämishankkeeseen.
Sakari Löytty: Ensimmäiset 12 vuotta olin mukana kehittämässä kirkon musiikkityötä. Tehtäviini sisältyi muun muassa musiikkikoulutusta ja jumalanpalveluksen uudistamista. Viimeisen kolmen vuoden aikana tein työtä hiippakuntien musiikkitoimistojen vahvistamiseksi ja kirkon musiikkitoimiston perustamiseksi. Syksyllä 2019 järjestimme kirkon musiikkijuhlat yli 20 vuoden tauon jälkeen.
Nyt olen LUCSA:n uudessa tutkimus- ja kehittämishankkeessa, jossa kartoitetaan kirkkojen jumalanpalveluselämän, liturgiikan ja musiikin tilannetta ja tarjotaan kehittämiskeinoja.
Mikä on nykyään yhteytenne Namibian kirkkoon?
Kirkko on yksi LUCSA:n jäsenistä. Siirryimme järjestöön myös ikään kuin kirkon edustajina, vaikka olemme Lähetysseuran lähettämiä. Olemme yhteydessä kirkkoon myös monissa Lähetysseuran asioissa yhdessä aluepäällikkö Marja Alastalon kanssa.
Millaista on elää suomalaisena Namibiassa?
Siellä on helppo olla. Maamme tunnetaan ystävällismielisenä kumppanina.
Suomalaisten Raamattuun pohjautuva malli ihmisarvosta ja -oikeuksista sekä demokraattinen johtamistapa ovat olleet esimerkkinä siitä, miten hallinto voi toimia demokraattisesti kristillisiin arvoihin nojaten.
Hiippakuntien lähetysjuhlilla muistellaan lauluin, puhein ja näytelmin sitä, kuinka evankeliumi saapui suomalaisten mukana. Vaikka Lähetysseuran työn osuus on pienentynyt, ystävyys ei ole heikentynyt. Henkilöiden läsnäolo maassa on edelleen merkityksellistä.
Olemme saaneet namibialaisilta henkistä pääomaa, teologisia oivalluksia ja rohkaisua vaikeina aikoina. Eteläisen Afrikan musiikki on vaikuttanut suuresti suomalaiseen kuoro- ja gospelmusiikkiin, myös jumalanpalveluselämään.
Haastattelu on julkaistu Lähetyssanomien numerossa 5/2020.
Juhlavuoden kunniaksi olemme koonneet yhteen kaikki Namibian työtämme käsittelevät julkaisut.
