Lähetysseura antoi viime vuonna kirkkojen kautta hätäapua 14 780 ihmiselle Myanmarissa. Korona ja sota ovat vaikeuttaneet ruuan tuotantoa ja lisänneet nälkää. Myanmarilainen San, 25, kuvaili näin avun merkitystä perheelleen:
”En osaa enää edes laskea, kuinka monta kertaa olemme jättäneet aterian väliin. Meillä ei ole ollut rahaa ostaa ruokaa. Myanmarin luterilaisten kirkkojen federaation jakamalla hätäavustuksella perheemme söi kolme tai neljä viikkoa.”
Hän asuu Myanmarin suurimmassa kaupungissa Yangonissa äitinsä ja kolmen nuoremman sisaruksensa kanssa. San haluaa kiittää Lähetysseuran tukijoita saamastaan avusta.
Samanlaisia tarinoita nälästä on kuulunut Myanmarista koronapandemian alusta saakka. Koko maan ruokaturva on pahasti järkkynyt koronaviruksen, kiihtyneen sisällissodan ja sen synnyttämän talouskriisin, sisäisen pakolaisuuden ja ilmastonmuutokseen liittyvien ilmiöiden vuoksi. Eikä tilanne ole helpottamassa.
Taloja poltettu, naisia ammuttu
”Myanmarissa tulee olemaan pula riisistä kolmen-neljän kuukauden kuluttua,” ennustaa kumppanikirkkomme työntekijä, jonka nimeä emme turvallisuussyistä julkaise.
”Esimerkiksi Sagaingin alue on tärkeä riisintuottaja. Kurittaakseen vastarintaliikettä Myanmarin sotilasjuntta on kuitenkin polttanut viljelijöiden taloja laajoilla alueilla, eikä näillä ole enää koteja, johon palata viljelemään.”
Uutislähteiden mukaan juntan helikopterit tulittivat elokuussa kuoliaaksi riisiä istuttamassa olleita naisia Sagaingin alueella. Koska riisin viljelyyn tarvittavien lannoitteiden, tuholaistorjunta-aineiden ja polttoaineen hinnat ovat nousseet dramaattisesti, mutta riisin vientihinta ei, on riisiä myös istutettu niukemmin ja se on huonolaatuisempaa.
Mikä tahansa työ kelpaa
Riisin ja muiden hyödykkeiden hintojen arvellaan nousevan edelleen. Inflaatio kurittaa jo entuudestaan köyhiä perheitä, ja riisi on ruokavalion kulmakivi. Ruokavalion kaloreista noin 50-60 prosenttia saadaan siitä.
”Yangonissa me vanhemmat teemme mitä tahansa tilapäistä työtä ruokkiaksemme lapsemme. Maaseudulla asuvilla ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia hankkia lisätuloa.”
Kirkon johtoon onkin jo vedottu maaseutuseurakunnista, jotta hätäapua voitaisiin saada lisää.
”Emme voi tehdä paljoakaan tällä hetkellä, vaikka tunnemme jäsentemme tuskan. Teemme kirkkona kaikkemme pysyäksemme heidän rinnallaan.”
Lähetysseura ei ole tänä vuonna antanut kirkkojen kautta ruoka-apua Myanmariin.
Lahjoita Lähetysseuran katastrofirahastoon