Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Miten korona vaikuttaa rauhantyöhön Syyriassa?  

Syyrian lippu

YK:n pääsihteeri Anthony Gutierres on vedonnut eri konfliktien osapuoliin, jotta ne huomioisivat ihmiskunnan yhteisen vihollisen koronaviruksen ja sitoutuisivat tulitaukoon. Myös Lähetysseura tukee aloitetta. Syyrian-rauhanhankkeemme asiantuntija Riina Isotalo vastaa alla viiteen kysymykseen koronaviruksen vaikutuksista Syyrian konfliktiin ja rauhanprosessiin. Lähetysseuran Syria Initiative -hanke tukee syyrialaisia rauhantoimijoita rauhantyössä sekä rauhanverkostojen luomisessa syyrialaisen yhteiskunnan sisällä. Se edistää myös syyrialaisten naisten osallistumista rauhanprosessiin eri tasoilla.

1. Mitä koronatilanne Syyriassa näyttää? 

Toistaiseksi koronan vaikutukset ovat olleet enemmän taloudellisia, sillä epidemian kärjistymisestä ei maassa vielä ole ollut merkkejä. Syyrian terveysministeriön mukaan maassa oli 29.4. mennessä todettu kaiken kaikkiaan 43 vahvistettua koronatapausta ja kolme koronaan liittyviin sairauksiin kuollutta. Näistä kaksi on paikallisviranomaisten mukaan koillisessa. Luoteessa on testattu 226 henkilöä, ja tulokset ovat olleet negatiivisia. Paikalliset uutislähteet ovat raportoineet tartuntoja Damaskoksessa, Tartusissa, Latakiassa, Homsissa, Raqqassa sekä al-Hasakassa, joka sijaitsee kurdien osittaisen itsehallinnon alueella. Paikallisten uutislähteiden mukaan paljon pakolaisia on palannut Idlibiin koronan vuoksi.

Koronatestejä ei ole tarpeeksi missään päin maata. Hengityskoneita ja testejä tarvitaan lahjoituksena. Aseelliset yhteenotot ja ulkonaliikkumiskiellot heikentävät eräillä alueilla koronaan valmistautumista ja tartuntaketjujen jäljittämistä tarvittaessa. Terveydenhuollon infrastruktuuri on entuudestaan heikko ja riittämätön. Erityisen alttiita tartunnoille ovat tiiviisti asutuilla alueilla, kuten Damaskoksen eräillä alueilla ja sen ympäristössä, leireillä tai väliaikaisissa väestönsuojissa tai keskuksissa asuvat henkilöt. Heillä on myös kaikkein huonoimmat edellytykset suojautua virukselta, koska sosiaalisen eristäytymisen noudattaminen on vaikeaa.

Hallitus on ollut huolissaan, että tilanne provosoisi kansalaisliikehdintää. Siksi hallitus on lievittänyt joitain koronaan liittyviä liikkumisrajoituksia. Koordinoituja mielenosoituksia ei vielä ole ollut.

2. Millaisia taloudellisia vaikutuksia korona on jo aiheuttanut Syyriassa? 

Koronatilanne on heikentänyt ihmisten ruokaturvaa. Inflaatio on voimistunut, kun Syyrian punnan arvo on heikentynyt. Inflaatio taas nostaa ruuan hintaa. Inflaatio ja ulkonaliikkumiskielto vaikuttavat myös maatalouteen ja satomahdollisuuksiin, koska siemenet ja polttoaineet ovat kalliita. Kurdien osittaisella itsehallintoalueella ja luoteisessa ja koillisessa Syyriassa on eriasteisia ulkonaliikkumiskieltoja, jotka ovat rajoittaneet mahdollisuuksia käydä ostoksilla niin, että se onnistuu vain muutaman tunnin ajan päivässä. Ihmisillä on siis vain vähän aikaa tehdä ruokaostoksia, vaikka torit ja kaupat ovat auki.

YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston OCHA:n ja maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan liikkumis- ja tapaamisrajoitukset sekä koronatilanteen vaikutukset avustusjärjestöjen työhön ovat heikentäneet olennaisesti humanitaarisen avun toimittamista ja perillemenoa. Tämä heikentää jo valmiiksi heikossa asemassa olevien ihmisten ruokatilannetta, ja ihmiset ovat alkaneet turvautua ravintoarvoltaan huonoihin tuotteisiin.

3. Miten koronaepidemia on vaikuttanut itse konfliktiin ja rauhanprosessiin? 

Poliittiset prosessit eri tasoilla ovat olleet nyt pysähdyksissä. Esimerkiksi perustuslakikomitea ja sen alakomiteat, kuten naisten neuvoa antava komitea, eivät ole voineet kokoontua. Perustuslakikomitean toiminnan jatkumisesta on kuitenkin periaatteessa ilmoitettu: YK:n Syyrian erityislähettilään toimisto pyrkii fasilitoimaan etäkeskusteluja.

Nyt ollaan uudessa tilanteessa siinä, miten keskusteluja voidaan fasilitoida turvallisesti virtuaalisesti. On kiinnostavaa, miten etätyöskentely vaikuttaa rauhantyöhön: onko sillä vaikutusta, kun ihmiset eivät voi katsoa toisiaan silmiin ja kätellä? Erilaisten mikroilmeiden peilaus jää nyt pois vuorovaikutuksesta. Nyt nähdään, mihin rauhanteknologia pystyy.

4. Miten koronaepidemia on vaikuttanut Syria Initiative -hankkeen toimintoihin? 

Rauhanrakennus jatkuu etänä mahdollisuuksien mukaan. Kumppanimme työntekijät ovat myös alkaneet jakaa yhteisöissä koronatietoutta samalla, kun he fasilitoivat dialogiprosesseja.

Hankkeessamme työskentelevä syyrialainen asiantuntija Aziz Hallaj on perustuslaillisen komitean jäsen, ja nyt odotetaan sitä, koska ja millä tavoin perustuslakikomitea alkaa työskennellä virtuaalisesti.

Työmme piirissä ovat jo nousseet esiin koronaepidemian sukupuolittuneet vaikutukset Syyriassa. Kumppanijärjestömme tietoon on tullut, että naisiin kohdistuva väkivalta kotona on koronan aikana yleistynyt ja lisääntynyt erittäin paljon kaikkialla maassa. Väkivallan kohteeksi joutuvat naiset lapsineen eivät pysty liikkumisrajoitusten ja rahapulan vuoksi pakenemaan vanhempiensa tai sukulaistensa luo turvaan. Sukulaisilla ei välttämättä ole myöskään varaa ruokkia ylimääräisiä suita. Sekä avioerojen että lapsiavioliittojen määrä on noussut. Jälkimmäinen tarkoittaa yleensä käytännössä sitä, että avioliitossa tyttö on alaikäinen. Myös OCHA ja WHO ovat viitanneet negatiivisiin ja patologisiin selviytymismekanismeihin, mitkä yleensä tarkoittavat esimerkiksi seksityöläisyyttä ja alaikäisten lasten naittamista, jotta perheellä olisi vähemmän ruokittavia. Se voi tarkoittaa myös lasten ottamista pois koulusta, jotta he voisivat ansaista rahaa perheelle.

5. Miten Syyrian konfliktin osapuolet ovat reagoineet YK:n pääsihteerin vetoomukseen globaalista tulitauosta koronan vuoksi? 

Venäjä on mukana tulitaukovetoomuksessa, mikä on iso tekijä. Venäjä painostaa hallitusta pysymään neuvottelupöydässä. Kumppanijärjestömme mukaan tulitauko on varovaisesti ja hauraasti pitänyt ja aseelliset yhteenotot ovat vähentyneet noin 30 prosenttia erityisesti Idlibissä ja sen ympäristössä. Yhteisötasolla se näkyy myös siinä, että hallitus on tehnyt helpotuksia erilaisille rajoituksille. Samoin perustuslakikomitean toiminnan jatkuminen on indikaattori tästä.

 Teksti: Minna Havunen