Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Merja Alanteen vuosi teologian opettajana Etiopiassa: ”Täällä saan hyödyntää kaikkea koulutustani”

Merja Alanne opettaa Etiopiassa Mekane Yesus -seminaarissa, jonne hän lähti vuodeksi Lähetysseuran Felm Theology -ohjelman kautta.
Merja Alanne ei tiennyt Etiopiasta juuri mitään ennen lähtöään. Pääkaupungin hän muisti, kuivuuden aiheuttaman nälänhädän ja muutamia pitkän matkan juoksijoita. Nyt hän on jo yli puolen välin vuoden pestiään Mekane Yesus -kirkon teologisessa seminaarissa, jonne hän lähti Lähetysseuran Felm Theology -ohjelman kautta. Kuva Virve Rissanen

Kaikki tapahtui vähän viime tipassa. Läheisen sukulaisen hautajaiset ehdittiin viettää kuusi päivää ennen lähtöä, viisumi saapui neljä päivää ennen lähtöä.

Kun Merja Alanne oli päässyt Etiopiaan, työlupa järjestyi vain muutama päivä ennen kuin turistiviisumi olisi rauennut. Alanne tiesi lähtevänsä opettamaan, mutta kurssien sisällöt selvisivät vasta paikan päällä.

– Kai tämä on Afrikkaa, Alanne pohti.

Ja sitä se oli. Merja Alanne oli tullut ensimmäistä kertaa elämässään Afrikkaan, eikä mille tahansa turistimatkalle, vaan opettamaan Mekane Yesus -kirkon teologiseen seminaariin kokonaiseksi vuodeksi. Kyseessä on Suomen Lähetysseuran ohjelma, jossa teologian tohtoreita lähetetään lyhytaikaisiin tehtäviin kehittyvien maiden seminaareihin.

Kasvava kirkko tarvitsee koulutettuja työntekijöitä

Etiopian Mekane Yesus -kirkko on maailman suurin ja nopeasti kasvava luterilainen kirkko. Ihmisten koulutustaso ei ole noussut samaa tahtia kirkon jäsenmäärän kanssa, joten maisteritason papeista on huutava pula. Siksi kirkko pyysi Suomen Lähetysseuralta teologian tohtoria, joka toisi tuulahduksen länsimaisesta akateemisesta maailmasta.

Kun paikalle haluttiin tohtori ja nimenomaan eksegeetti, Merja Alanne tunsi sopivansa kuvaukseen paremmin kuin hyvin.

– Täällä olen saanut hyödyntää kaikkea sitä koulutusta, mitä minulla on, ja pääsin palaamaan opetustyöhön. En muutenkaan ole sellaista tyyppiä, joka olisi samassa työpaikassa koko elämän, Alanne sanoo.

Hän valmistui teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta, ja suoritti myös uskonnon ja psykologian opettajan pätevyyden. Seemiläiset kielet ja kulttuurit veivät mukanaan, joten valmistumisen jälkeen Alanne työskenteli kymmenen vuotta yliopistolla. Sitten hän kaipasi jotain uutta, ja hankki pappisvihkimyksen. Papin töiden ohessa valmistui arkeologis-teologinen väitöskirja vuonna 2017. Viime vuodet Alanne vietti Leppävaarassa seurakuntapastorina.

Tästä hetkestä katsottuna kaikella on ollut tarkoituksensa. Väitöskirja kannatti tehdä, vaikka seurakuntapastori ei siitä juuri hyödy. Toisaalta ilman seurakuntataustaa opettaminen Etiopiassa olisi Alanteen mukaan vaikeaa.

Heti ensimmäisillä opetusviikoilla kävi ilmi, että eroja Suomen yliopistomaailmaan on valtavasti: Osalla Mekane Yesus -kirkon seminaarin opiskelijoista ei ole edes lukiotaustaa, ja teologia on konservatiivisempaa.

– Täällä ei voi lähteä paukuttamaan Helsingin yliopiston eksegetiikkaa. Pitää lähteä liikkeelle hyvin tarkasti siitä, mitä Raamatun tekstit sisältävät, ja viedä sitten akateemisempaan suuntaan, Alanne sanoo.

Yksi haaste on kieli. Alanne opettaa englanniksi, mutta kaikki opiskelijat eivät osaa sitä kovin hyvin. He eivät välttämättä myöskään uskalla haastaa ja kommentoida niin kuin Suomessa. Tosin teologian tohtoreita ulkomailta halutaan myös siksi, että etiopialaisten on helpompi haastaa vieraita kuin omaan kulttuuriinsa kuuluvia opettajia.

”Opettajia arvostetaan ja kunnioitetaan täällä valtavasti. Silti vuorovaikutus on tunneillani toiminut yllättävän hyvin”, Alanne sanoo. Kuva Virve Rissanen

Lämminhenkinen työyhteisö auttaa koti-ikävään

Joka aamupäivä seminaarilla vietetään hartaus, jonka jälkeen ihmiset kyselevät toistensa kuulumiset. Siinäkin näkyy iso ero Suomeen verrattuna: kaikki työyhteisön jäsenet oikeasti juttelevat keskenään päivittäin.

Alanne on vaikuttunut etiopialaisten ystävällisyydestä ja perustavanlaatuisesta ilosta. Siitä oli varoitettu, mutta silti se pääsi yllättämään.

Lämminhenkinen työyhteisö tulee tarpeeseen kaukana kotoa – etenkin kun Alanteen mies jäi Suomeen.

– Hän ymmärsi tarpeeni lähteä, ja sanoi, että ei halua asettua esteeksi Jumalan valtakunnan työlle, Alanne kertoo huvittuneena.

Yhteisiä lomia sekä Etiopiassa että Suomessa on onneksi ollut mahdollista viettää, ja niiden välillä laulaa Whatsapp. Internet toimii Addis Abebassa siedettävästi, ainakin silloin kun ei ole sähkökatkoa.

– Koti-ikävän iskiessä keskityn johonkin tekemiseen. Lukeminen, soittaminen ja laulaminen sekä kävelyillä tai kuntosalilla käyminen toimivat hyvin, Alanne sanoo.

Sunnuntaisin hän on käynyt kansainvälisessä messussa, ja sosiaalista elämää löytyy myös omasta pihapiiristä. Alanne asuu pääkaupunki Addis Abebassa samalla alueella kuin monet pohjoismaalaisten lähetysjärjestöjen ihmiset.

Pihapiirin naiset pitävät säännöllistä jumppakerhoa, ja liikunta tuli muutenkin tärkeäksi osaksi Alanteen rutiineja heti muuton jälkeen.

Ennen hän ei ollut aamuihminen, mutta Etiopia on opettanut seuraamaan auringon rytmiä.

– Haluan käydä lenkillä ennen kuin päätie täyttyy pakokaasuista, joten liikkelle on lähdettävä ennen puoli seitsemää, Alanne kertoo.

Virve Rissanen
(Artikkeli on ilmestynyt aiemmin Crux-lehdessä)

Kiinnostaako teologisten aineiden opettaminen ulkomailla? Felm Theology -ohjelmamme tarjoaa mahdollisuuden lähteä vuodeksi määräaikaistyöhön yhteistyökirkkojemme teologisiin oppilaitoksiin. Nyt etsimme teologian tohtoreita Tansaniaan ja Etiopiaan lukuvuodeksi 2021–2022. Hae 15.3.2020 mennessä.

Lue lisää:
Lähetysseura alkaa lähettää teologian tohtoreita lyhytaikaisiin tehtäviin maailmalle