”Uutiset Ukrainan sodan alettua pysäyttivät ja järkyttivät”, kertoo logistiikkayritys Varovan toimitusjohtaja Mikko Vihanto. Yrityksen henkilöstöltä tuli ajatus siitä, että Varova voisi tukea sodan uhreja.
Päätös Ukrainan tukemisesta syntyi yrityksessä nopeasti, ja johtoryhmän sihteeri sai tehtäväkseen kartoittaa eri avustuskanavia. Valinnassa painoi eniten se, että mahdollisimman suuri osa avustuksesta päätyy perille ja mahdollisimman pieni osa hallintokuluihin.
”Vertailussa Lähetysseura osoittautui tähän tarpeeseen ja tilanteeseen sopivaksi”, Vihanto kuvailee.
Varova lahjoitti keväällä Lähetysseuralle 10 000 euroa ukrainalaisten pakolaisten auttamiseen.
Lahjoituksella pakolaiset saavat tilapäistä suojaa, ruokaa, lääkkeitä ja psykososiaalista tukea. Avun toimittavat perille Luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkot ja niiden paikallisseurakunnat Ukrainassa ja sen naapurimaissa.
Liikenteenhoitajasta toimitusjohtajaksi
Varova on perustettu toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1948. Ensimmäinen suuri asiakas oli Yleisradio, joka tarvitsi vanhoihin putkiradioihin lasiputkia. Niitä piti luonnollisesti kuljettaa varovasti – siitä syntyi nimi Varova.
Vuosikymmenien varrella Varova on kasvanut kansainväliseksi logistiikkayritykseksi, joka työllistää Suomessa noin sata henkilöä.
Varova on määritellyt toimintansa tarkoitukseksi välittämisen. Mitä se oikein tarkoittaa?
”Välitämme asiakkaista, toisistamme, kumppaneista ja yhteiskunnasta. Lisäksi välitämme kuljetuksia ja huolintapalveluja”, Mikko Vihanto luettelee.
”Olemme itse olleet enemmän saamapuolella, kun olemme saaneet auttaa.”
Välittäminen näkyy Vihannon mukaan muun muassa siinä, miten yrityksessä on arvostettu henkilöstöä ja haluttu tarjota mielekäs työpaikka.
”Olemme olleet mukana Great Place to Work -tutkimuksessa, ja meidät listattiin Suomen parhaiden työpaikkojen joukkoon vuonna 2021.”
Vihanto on viihtynyt Varovalla jo 18 vuoden ajan. Alkuun hän oli liikenteenhoitajana rahtiterminaalissa skannaamassa saapuvia ja lähteviä lähetyksiä. Siitä urapolku vei myyntitehtävien ja kansainvälisessä kumppaniverkostossa tehdyn työn kautta toimitusjohtajaksi. Nykyisessä tehtävässään hän on ehtinyt toimia reilut neljä vuotta.
”On saatu auttaa”
Välittäminen näkyy myös siinä, että Varova tekee yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa paremman yhteiskunnan puolesta. Vuosien varrella yritys on tukenut Helsingin NMKY:tä, Mannerheimin Lastensuojeluliittoa ja nyt tuoreimpana Ukrainan pakolaisia Lähetysseuran kautta.
”Itsellä on vahvasti sellainen fiilis, että olemme itse olleet enemmän saamapuolella, kun olemme saaneet auttaa”, Vihanto kertoo.
Positiivinen kokemus syntyi myös siitä, kun Vihanto melko pian opiskelujensa jälkeen vuonna 2002 lähti Lähetysseuran kautta puoleksi vuodeksi vapaaehtoistyöhön Tansaniaan. Hän opetti Makumiran yliopistossa tekstinkäsittelyä ja taulukkolaskentaa.
Vihannon kannusti vapaaehtoistyöhön halu auttaa. Samalla oli mahdollista seikkailla ja nähdä Afrikkaa.
”Varmasti myös oma kristinusko teki luontevaksi hakeutua Tansanian työrupeamalle juuri Lähetysseuran kautta”, Vihanto toteaa.
Vapaaehtoistyössä Vihannolle hahmottui, mitä lähetystyö on. Hän tapasi Lähetysseuran nykyisen toiminnanjohtajan Rolf Steffanssonin, joka silloin teki perheineen Tansanian Arushassa lähetystyötä.
”Tansaniassa tehdään hyvin konkreettista työtä. Siellä on kaikkea lääkäristä pappiin ja putkimieheen erilaisissa tehtävissä. Tietenkin samalla viedään kristillistä sanomaa eteenpäin.”
Teksti: Tarmo Ylhävuori
Artikkeli on julkaistu Lähetyssanomien numerossa 6/2022.
Nyt kun olet täällä…
… meillä on pieni pyyntö. Laitamme osan Lähetyssanomien jutuista ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi tutustumaan kaukaisiin kulttuureihin, lukemaan työstämme eri puolilla maailmaa ja sukeltamaan ihmisten tarinoihin.
Lehti on kuitenkin meille tärkeä tulonlähde – ja pyydämmekin, että tilaat Lähetyssanomat ja samalla tuet lähetystyötä ja kehitysyhteistyötä maailman köyhimmissä maissa syrjäytettyjen ihmisryhmien parissa.
Tilaa Lähetyssanomat