”Jeesus aina asettui heikoimpien puolelle ja kiinnitti erityishuomiota lapsiin. Hän antoi lasten tulla luokseen ja kehotti muita tekemään samoin. Lapset ovat tulevaisuuden yhteiskuntien perusta, mutta usein heidän äänensä ei tule kuuluviin. He tarvitsevat aikuisten suojelua”, sanoo lasten oikeuksien ja lastensuojelun asiantuntija Anni Takko.
”Kaikki ne haasteet, joita kohtaamme työssämme – esimerkiksi ilmastonmuutos ja väestönkasvu – vaikuttavat eniten tulevien sukupolvien elämään. Kehittyvien maiden väestöstä enemmistö on lapsia ja nuoria. Jos haluamme vähentää köyhyyttä maailmassa, meidän pitää investoida juuri heihin. On tutkittu tosiasia, että lasten ja nuorten koulutuksella, työllistymisellä ja terveydellä on vaikutusta maiden talous- ja muuhun kehitykseen”, lisää Tansaniassa asuva lasten oikeuksien asiantuntija Anna Holmström.
Anni työskentelee nykyisin Suomessa, mutta hän ollut aiemmin myös Nepalissa ja Senegalissa. Anna puolestaan on työskennellyt monta vuotta Tansaniassa, ensin YK:n väestörahasto UNFPA:n ja nyt Lähetysseuran palveluksessa.
Sitoutunut työ tuottaa tulosta
Mitkä asiat sitten ovat ominaisia juuri Lähetysseuran työssä?
”Lähetysseura menee ruohonjuuritasolle eri tavalla kuin monet muut järjestöt ja auttaa sellaisia, joita muut eivät auta. Se on oikeasti ihmisoikeusperustaista ja kohdistuu yhteiskunnan marginaalissa oleviin. Esimerkiksi Tansaniassa koulutetaan tyttöjä, joilla on albinismi. Lähetysseura työskentelee kirkon kanssa alueella, jolla heitä on jopa murhattu. Viime vuonna ei enää kadonnut yhtään tyttöä”, sanoo Anna.
Annin mukaan Lähetysseura ei tee täsmäiskuja vaan tähtää pysyvään muutokseen. Hän itse on nähnyt tämän muun muassa dalit-tyttöjen koulutuksen kohdalla Nepalissa.
”Työn alkaessa Mugun läänissä parikymmentä vuotta sitten yhteiskunnassa saastaisena pidetty dalit-lapsi ei saanut mennä kouluun. Tuolloin oli harvinaista, että yläkastisetkaan tytöt kävivät koulua. Nyt suurin osa lapsista aloittaa koulun, mutta dalit-lapset joutuvat usein vielä istumaan takapenkissä. Ongelmana on myös se, että koulua ei aina käydä loppuun asti. Työ jatkuu edelleen koulutuksen laadun parantamisena ja opettajien kouluttamisena.”
”Juuri tuosta minä pidän Lähetysseuran työssä”, sanoo Anna väliin. ”Joku muu taho voi rakentaa tuhansia kouluja, mutta opitaanko niissä? Lähetysseuran kehitysyhteistyöhankkeessa Tansaniassa on koulutettu yläkoulujen opettajia ja saatu näin koulujen oppimistuloksia paranemaan näkyvästi.”
”Korona-aika on todistanut sen, että kestävien tulosten saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Esimerkiksi Tansanian maaseudulla se viranomainen, joka yleensä ilmiantaa tyttöjen silpomis- ja lapsiavioliittoaikeet, on opettaja. Kun koulut menivät kiinni ja lapset jäivät kotiin, silpomisten määrä lisääntyi heti. Pelkkä kiinnijäämisen pelko tai lakikaan ei riitä, vaan vanhempien on oikeasti uskottava, että silpominen ei kannata. Arvojen ja asenteiden on muututtava. On myös vaikutettava koko yhteisöön. Morogoron maasaiden parissa se onnistui. Yhteisö teki itse päätöksen lopettaa tyttöjen silpominen.”
Koronapandemia suuntasi työtä uudelleen
Koronapandemialla on ollut raskaat vaikutukset erityisesti kehittyvien maiden lasten elämään. Miljoonien lasten koulunkäynti on ollut katkolla tai ei ole päässyt edes alkamaan koulujen ollessa suljettuina. Monissa muissakin lasten elämää koskevissa asioissa on otettu takapakkia.
”Etäopetusta on yritetty järjestää kehittyvissäkin maissa, mutta monet lapset ovat pudonneet pois koulutuksen piiristä. Eivätkä kaikki enää palaa kouluun ollenkaan, tämä on jo nähty Nepalissa. Monet lapset auttavat perhettään toimeentulon hankkimisessa, ja tyttöjä on joutunut naimisiin”, Anni kertoo.
Lähetysseuran työtä on mukautettu vastaamaan koronan haasteisiin. Etäkoulunkäyntiä on tuettu muun muassa jakamalla tabletteja Kolumbiassa ja tekemällä radio-ohjelmia Nepalissa. Kouluihin on rakennettu käsienpesupisteitä, ja koronan takia toimeentulonsa menettäneille perheille on jaettu ruoka-apua.
”Teknologia ei ole kaikkien saavutettavissa, mutta sen mahdollisuuksia käytetään varmaan jatkossakin hyväksi enemmän. Esimerkiksi Kolumbian kirkko on ollut tässä aktiivinen. Se on muun muassa kehittänyt puhelinsovelluksen, jonka kautta levitetään tietoa lasten oikeuksista ja siitä, mihin voi ongelmatilanteissa ottaa yhteyttä”, Anni kertoo.
Näin Lähetysseura tekee työtä lasten parissa:
- edistää lasten kouluun pääsyä (erityisesti tytöt, vammaiset ja vähemmistöryhmien lapset), parantaa koulutuksen laatua, lisää omakielistä opetusta
- parantaa äiti-lapsi-terveydenhuoltoa, terveyskasvatusta ja perheiden toimeentuloturvaa
- edistää tyttöjen oikeuksia, tekee lapsiavioliittojen ja silpomisen sekä lapsiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä
- tukee kirkkojen lapsi- ja nuorisotyötä sekä kristillistä kasvatusta
- tukee rauhankasvatusta, lasten huomioimista konflikti- ja katastrofitilanteissa, tarjoaa psykososiaalista tukea
- edistää lasten oikeuksien toteutumista ja lastensuojelua, tekee vaikuttamistyötä, kouluttaa yhteistyökumppaneitaan lasten oikeuksista.
Myös Kauneimmat Joululaulut soivat maailman lasten puolesta.
