Suomen Lähetysseuran vuosikokous kokoontui Jyväskylässä Lähetysjuhlien yhteydessä lauantaina 18.5.2019. Vuosikokous vahvisti vuoden 2018 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuodelle 2020. Uusiksi jäseniksi hallitukseen valittiin Sari Anetjärvi, erovuorossa ollut Jussi Peräaho uudelleen, Sakari Vanhanen, Juha Nivala ja Teemu Laajasalo. Vuosikokoukseen osallistui 415 seurakuntien ja järjestöjen edustajaa ja henkilöjäsentä.
Hallituksen puheenjohtaja, piispa Matti Repo nosti avauspuheessaan esiin ilmastonmuutoksen, joka antaa vuosi vuodelta hälyttävämpiä merkkejä itsestään. Hän totesi, että ihmiskunnalla on yhteinen vastuu luomakunnasta.
– Lähetyksessä tarvitaan kokonaisvaltaista työnäkyä. Nykypäivänä siihen kuuluu osana myös ilmastonmuutoksen torjunta tai edes sen tuottamien haittojen lievittäminen. Siksi Suomen Lähetysseura osallistuu esimerkiksi puiden istuttamiseen Tansaniassa, ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko maksaa lentokilometreistään kompensaatiota Lähetysseuran ilmastorahastoon.
Repo viittasi myös Etiopian Mekane Yesus -kirkon jo vuonna 1971 länsimaisille kirkoille lähettämään kirjeeseen, jossa se ilmaisi huolensa näiden tavasta erottaa toisistaan evankeliumin julistus ja kehitystyö. Kehitysmaissa näiden katsottiin kuuluvan yhteen – olihan tavoitteena palvella koko ihmistä. Repo katsoo tämän kirjeen vaikuttaneen osaltaan siihen, että nykyään kansainvälisestikin painotetaan lähetystyön kokonaisvaltaisuutta.
– Lähetyksen tähtäimessä on syvällinen muutos, joka koskee niin ihmistä kuin hänen yhteisöjään, elämän edellytyksiä sekä yhteiskuntaa. Kaikki tämä on muutosta, jonka evankeliumi Kristuksesta voi saada aikaan, Repo sanoi.
Huoli yhteisestä luomakunnasta ja sen kärsimyksestä nousi esille myös vuosikokouksen alla Jyväskylässä pidetyssä kumppanuuskonsultaatiossa, johon Lähetysseura oli kutsunut kolmisenkymmentä yhteistyökirkkojensa ja -järjestöjensä edustajaa.
– Kumppanien näkemykset vaikuttavat Lähetysseuran strategiaan, sillä kysymys on heidän kirkkojensa missiosta, johon me liitymme. Olemme edelleen ”yhdessä Jumalan lähetyksessä”, kuten aikoinaan kuului Luterilaisen maailmanliiton lähetysasiakirjan otsikko. Nyt meillä on yhteinen missio, joka niin meidän kuin kumppaniemme osalta toteutuu kunkin omassa kontekstissa sekä rajoja ylittäen.
Muutto uusiin toimitiloihin oli merkittävä muutos
Esitellessään Lähetysseuran vuoden 2018 toimintaa piispa Repo totesi, että merkittävä käytännön muutos oli Lähetysseuran Tähtitorninkadulla sijainneen yli satavuotiaan toimitalon myyminen ja muutto Länsi-Pasilaan. Myynti näkyy taloudessa poikkeuksellisena tulona, mutta samalla muutto näkyy myös työolosuhteiden paranemisena ajanmukaisten ja hyvin palvelevien tilojen ansiosta. Lähetyskirkko Tähtitorninkadulla jäi Lähetysseuran omistukseen, ja sitä vuokraa nyt kansainvälinen evankelinen seurakunta.
Lähetysseuran kirkollisessa työssä ulkomaisten kumppanien kanssa on neljä painopisteteemaa, joista ensimmäinen suuntautuu kirkkojen ulkopuolelle niiden keskuuteen, jotka eivät ole olleet kristillisen sanoman tavoitettavissa. Tätä tarkoitusta varten on tuettu sekä teologista koulutusta että sanoman levittämistä, kirkkojen rakentamista ja Raamatun kääntämistä. Toinen painopiste kohdistuu seurakuntiin avoimina ja ihmisiä osallistavina yhteisöinä, ajatellen erityisesti vähemmistöjä ja vammaisia. Kolmas painopiste koskee syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria. Koulunkäyntiä tuettiin lasten nimenomaisena oikeutena. Lähetysseuran kummitoiminta täytti 30 vuotta. Neljäs painopiste ohjaa kumppanuuskirkkojen ja -järjestöjen ammatillisuuden ja hyvän hallinnon kehittämiseen. Tämä on tärkeä osa-alue niiden vahvistamisessa itsekannattaviksi.
Kehitysyhteistyöohjelmaa on tuettu niin seurakuntien ja yksityisten lahjoittajien kuin myös ulkoministeriön varoilla. Ohjelma tähtää erityisesti heikossa asemassa olevien ihmisoikeuksien toteuttamiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen sekä syrjittyjen mukaan ottamiseen yhteiskuntaan ja sen palvelujen piiriin. Oma ja erikseen rahoitettu ohjelmansa on rauhantyö, jolle ulkoministeriö myönsi merkittävän tuen. Rauhantyö keskittyy muun muassa dialogiprosessien tukemiseen sekä psykososiaaliseen tukeen konfliktien keskellä eläville ihmisille Syyriassa ja Myanmarissa. Lähetysseura teki myös vaikuttamistyötä erityisesti taloudellisen oikeudenmukaisuuden sekä vammaisten oikeuksien turvaamiseksi.
Lähetysseuran talous on vakaalla pohjalla
Talousjohtaja Juha Savela esitteli Lähetysseuran talouden. Vuosi 2018 oli poikkeuksellinen sikäli, että siihen sisältyi Lähetysseuran toimistokiinteistön eli Lähetystalon myynti, johon liittyi myös Lähetysseuran omistukseen jääneen kirkkokiinteistön eriyttämiskustannukset.
Loppuvuodesta sijoitustuottojen arvo oli hyvin alhaalla, mikä vaikutti osaltaan siihen, että tilinpäätös oli 0,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kyse on realisoitumattomista arvonalennuksista, alkuvuoden 2019 aikana mainitut arvonalennukset ovat pääosiltaan korjautuneet.
Suomen Lähetysseuran tulot olivat viime vuonna 31 miljoonaa euroa. Menot olivat 31,9 miljoonaa euroa, josta ulkomaiseen työhön käytettiin 21,9 miljoonaa euroa.
Seurakuntien kautta tuleva varainhankinta on suurin yksittäinen tekijä. Seurakuntien talousarvioavustukset olivat 8,6 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön avustuksia kehitysyhteistyöhön Lähetysseura sai 5,1 miljoonaa ja rauhantyöhön 2,8 miljoonaa euroa.
Henkilöstön määrä vuoden lopussa oli 210, joista 91 oli ulkomaisessa työssä, 119 kotimaisessa työssä.
– Lähetysseuran talous on edelleen vakaalla pohjalla ja mahdollistaa hyväksytyn strategian toteuttamisen jatkossakin, Juha Savela totesi.
Työ Aasiassa vahvistuu
Toiminnanjohtaja Rolf Steffansson esitteli toimintasuunnitelman vuodeksi 2020. Hän kertoo Lähetysseuran seuranneen alusta asti mallia, jossa julistus ja palvelu, kumppanuus sekä vaikuttamistyö ovat muodostaneet kokonaisvaltaisen todistuksen. Tätä mallia Lähetysseura jatkaa edelleen.
Todistuksen mallin toimivuudesta hän sai huhtikuussa osallistuessaan Namibiassa Ondongan kuninkaan Immanuel Elifaksen hautajaisiin.
– Hänen edeltäjänsä aikanaan toivotti lähetystyöntekijät tervetulleiksi alueelleen. Lähetystyöntekijät saivat ohjeekseen luoda pohjan kansankirkolle. He kehittivät kirjakieltä, käänsivät Raamattua, kouluttivat, edistivät terveydenhuoltoa ja toimivat yhteiskunnan eteenpäin viemiseksi. 150 vuotta myöhemmin monituhatpäinen ihmisjoukko kokoontui valtiollisiin hautajaisiin, veisasi virsiä, lainasi Raamattua ja kertoi, miten kirkko on ollut mukana koko maan kehityksessä, Steffansson kertoo.
Ensimmäisten Lähetysseuran työntekijöiden saapumista Ambomaalle juhlitaan ensi vuonna niin Suomessa kuin Namibiassa. Muuten katse suuntautuu vahvasti tulevaisuuteen.
– Vahvistamme työtämme etenkin Mekongin alueella ja Itä-Aasiassa. Kuten olemme jo kertoneet, valmistaudumme Euroopan-työn loppumiseen vuoteen 2022 mennessä vahvistamalla kumppaniemme omaehtoisuutta.
– Vaikuttamistyössä toimimme erityisesti uskonnonvapauden vahvistamiseksi. Vähemmistöuskontojen tilanne heikkenee monin paikoin ja haluamme koulutuksen ja muun muassa viranomaisiin suuntautuvan vaikuttamistoiminnan kautta kääntää kehityksen suuntaa. Rauhantyössä otamme askeleita kirkkojen vahvistamiseksi rauhantoimijoina.
Suomen Lähetysseuran hallitus 2019–2020
Suomen Lähetysseuran hallitukseen kuuluu 12 vuosikokouksen valitsemaa jäsentä, joiden toimikausi on kolme vuotta. Vuosittain neljä jäsentä on erovuorossa. Tässä vuosikokouksessa hallitukseen valittiin myös kaksivuotiskaudeksi viides jäsen, koska vasta vuoden hallituksessa ollut Raudaskylän kristillisen opiston rehtori Jukka Hautala ei jatka kautensa loppuun asti. Hän siirtyy elokuussa Suomen Lähetysseuran aluepäälliköksi Lähi-itään.
Vuosiksi 2019–2022 hallitukseen valittiin lakimiesasessori Sari Anetjärvi (Espoon hpk), kirkkoherra Jussi Peräaho (Lapuan hpk), tiedottaja Sakari Vanhanen (Tampereen hpk), talousjohtamisen erityisasiantuntija Juha Nivala (Oulun hpk), ja kaudeksi 2019–2021 piispa Teemu Laajasalo (Helsingin hpk).
Hallituksessa jatkavat:
ohjelmapäällikkö Heidi Juslin-Sandin (Porvoon hiippakunta)
kirkkoherra Juhana Markkula (Turun arkkihiippakunta)
lääninrovasti Jaana Marjanen (Kuopion hiippakunta)
lähetystyön koordinaattori Ulla Mäkinen (Oulun hiippakunta)
talous- ja hankintajohtaja Mirja Niemi (Lapuan hiippakunta)
kirkkoherra Jukka Pakarinen (Helsingin hiippakunta)
projektiostaja, insinööri Simo Suutari (Mikkelin hiippakunta)
