Lähetysseura on myöntänyt Luterilaisen Maailmanliiton omistamalle sairaalle 75 000 euroa katastrofirahastostaan. Lähetysseuran tuella majoitetaan potilaita ja heidän perheenjäseniään, tuetaan potilaiden ja henkilökunnan ruokahuoltoa ja jaetaan esimerkiksi hygienia- ja kuukautistarvikkeita. Sairaala vahvistaa tuella myös lääkevarastojaan ja varautuu hoitamaan taisteluissa haavoittuneita ihmisiä.
Tohtori Fadi Atrash, mikä tilanne Augusta Victorian sairaalassa on nyt?
“Olemme hätätilassa, emmekä tiedä, miten asiat tulevat kehittymään. Olen asettanut hätätilatiimin sairaalaan koordinoimaan työtämme. Pidämme riittävästi henkilökuntaa paikalla 24 tuntia vuorokaudessa, millä takaamme sairaalan toiminnan ja samalla vähennämme työntekijöiden tarvetta matkustaa sairaalan ja Länsirannan kylien välillä. Matkustaminen kodin ja sairaalan välillä on yhä riskialttiimpaa, koska siirtokuntalaisten Länsirannalla harjoittama väkivalta on lisääntynyt.
Meidän tehtävämme on humanitaarinen: olemme potilaidemme puolella ja niiden puolella, joita konflikti koskettaa.”
Suurin osa sairaalan syöpäpotilaista tulee Länsirannalta ja Gazasta. Miten tilanne vaikuttaa heihin?
“40 prosenttia syöpäpotilaistamme tulee Gazasta. Sodan alkaessa 44 potilaalle Gazasta oli varattu kemoterapia-aika ja 28 potilaalle sädehoitoaika. Kukaan heistä ei päässyt tulemaan. Meillä on lisäksi varattu 60 aikaa kemoterapiaan ja 20 aikaa sädehoitoon tällä viikolla, mutta he eivät pääse tulemaan.
Juuri nyt meillä on täällä sairaalassa Gazasta 71 ihmistä, potilaita ja heidän saattajiaan. He eivät voi palata koteihinsa. Olemme majoittaneet heitä läheiseen hotelliin ja tänne sairaalaan.
Myös Länsirannan potilailla on suuria vaikeuksia tulla sairaalaan Länsirannan kaupunkien ja kylien välisten sulkujen vuoksi. On myös raportoitu väkivaltaisista selkkauksista siirtokuntalaisten ja paikallisväestön välillä. Siirtokuntien välissä liikkuvat ihmiset ovat vaarassa tulla ammutuksi. Torstaina meillä oli sädehoitoaikoja sovittu 140 potilaalle Länsirannalta, mutta vain 40 heistä pystyi tulemaan sairaalaan. Jos syöpähoito keskeytyy, se vaikuttaa tietenkin ennusteeseen negatiivisesti. ”
Mitä teette nyt Augusta Victoria -sairaalassa?
”Tarjoamme majoitusta potilaille, jotka sitä tarvitsevat. Pidämme potilaita sairaalassa dialyysia varten, koska he tarvitsevat sitä joka toinen päivä. Jos he eivät saa sitä, he kuolevat. Se on elintärkeää hoitoa. Pidämme lähes kaikki Länsirannalla asuvat, hemodialyysia tarvitsevat lapset sairaalassa, jotta voimme taata heidän hoitonsa jatkuvuuden sekä heidän ja heidän perheidensä turvallisuuden.
Näiden erityistoimenpiteiden lisäksi jatkamme toimintaamme tavalliseen tapaan hoitaen syöpä- ja munuaispotilaita.”
Miten Gazasta tulleet potilaat suhtautuvat uutisiin?
”Tämä on todella, todella surullista ja vaikeaa heille. Tuskallisen syöpähoitoprosessin lisäksi he menettävät perheenjäseniään ja kotejaan. He katsovat uutisia joka päivä ja yrittävät saada yhteyttä perheisiinsä. He näkevät kaiken tuhon, ja he ovat kaukana rakkaistaan. He kärsivät. Sairaanhoitajamme ja psykososiaaliset ryhmämme yrittävät olla heidän kanssaan koko ajan. Ei ole helppoa tukea heitä tässä tilanteessa.”
Aiempina vuosina Augusta Victoria -sairaala on lähettänyt lääkintäryhmiä Gazaan hoitamaan haavoittuneita ilmaiskujen jälkeen. Onko se nyt mahdollista?
“Ei, se ei ole mahdollista. Tällä kertaa tilanne on erilainen. Eilen aamulla soitin ystävälleni, joka työskentelee YK:n humanitaarisen avun järjestössä UNOCHA:ssa. Hän on nyt YK:n suojassa Gazassa ja kertoi minulle, että siellä ei ole sähköä eikä vettä eikä humanitaarinen apu pääse sinne, ei edes verensiirtoja varten. Sairaalat ovat täynnä haavoittuneita. Lievästi loukkaantuneita ihmisiä kuolee, koska ei ole lääkkeitä eikä verituotteita tai he eivät pääse sairaalaan ajoissa.
Augusta Victorian sairaala on vedonnut yhdessä Itä-Jerusalemin sairaalaverkoston kanssa kansainväliseen yhteisöön pari päivää sitten. Varoitimme, että tilanne on ylivoimainen Gazan sairaaloille ja katastrofi on vääjäämätön.
Ihmiset Gazassa ovat peloissaan, heidän ääniään ei kuulla, he ovat huolissaan huomisesta ja mitä heille tapahtuu.”
Miten tilanne vaikuttaa Augusta Victorian henkilökuntaan?
Kolme työntekijöistämme täällä Jerusalemissa on kotoisin Gazasta, eivätkä he voi mennä kotiinsa. Yksi menetti kaksi serkkuaan, kun heidän asuntonsa tuhoutui. He ovat todella vaikeassa tilanteessa, he haluavat mennä takaisin kotiin perheidensä luo, ja me tiedämme, että kukaan ei voi mennä sinne.
Heihin vaikuttaa syvästi, kun he näkevät sukulaisiaan ja muita palestiinalaisia tapettavan Gazassa ja kun he tietävät, että he ovat avuttomia. Me emme voi lähettää Gazaan mitään. Yritämme lisätä päivittäistä kommunikaatiota henkilöstömme kanssa, yritämme koota heidät yhteen, jotta he voivat puhua ja tukea toinen toisiaan. Meillä on myös seitsemän työntekijää Gazan sisällä.”
Mitä haluisit vielä erityisesti sanoa?
“Kaikista tärkeintä on saada nyt tulitauko ja avata humanitaarinen käytävä, jotta loukkaantuneita ja sairaita ihmisiä voidaan hoitaa ja jotta polttoainetta, vettä ja ruokaa saadaan alueelle. Kaikki täällä ovat siviilien tappamista vastaan. Tästä ei ole epäilystäkään, oli alkuperäsi, rotusi, uskontosi mikä tahansa. Molemmilla puolilla tulisi taata lasten, naisten ja viattomien ihmisten turvallisuus, niin Israelissa kuin Palestiinassa, ja sallia humanitaarisen ja lääketieteellisen avun antaminen niille, jotka sitä tarvitsevat. ”
Tämä haastattelu on käännetty ja lyhennetty englanniksi 16.10. julkaistusta Luterilaisen Maailmanliiton artikkelista ”A catastrophe is imminent”. Alkuperäisen artikkelin kirjoittaja on C. Kästner-Meyer. Suomennos: Minna Havunen.
Lahjoita katastrofirahastoon