Euroopan komissio toi maanantaina julkisuuteen tiedonannon lähtökohdaksi EU:n ja Afrikan uudelle yhteiselle strategialle. Tiedonannon pohjalta EU käy keskusteluja afrikkalaisten kumppaniensa kanssa, ja strategia on määrä hyväksyä tämän vuoden lokakuussa.
Strategian lähtökohdissa on paljon hyvää, ja strategia vahvistaa käsitystä Afrikan ja Euroopan unionin yhteisestä kumppanuudesta tulevaisuuden haasteita ratkaistaessa. Kumppanuuden korostaminen osoittaa, että afrikkalaisia kohdellaan tasa-arvoisina toimijoina aiemman holhoavan asenteen sijaan. Lisäksi vastaiskuna protektionismille ja valtioiden harjoittamalle voimapolitiikalle strategia painottaa sääntöperustaista kansainvälistä järjestystä ja YK:n roolia monenvälisen järjestelmän keskiössä.
Strategia nostaa erikseen Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanon. Aihe on tärkeä, koska siinä sovitaan 100 miljardin dollarin tuesta ilmastotoimiin köyhissä maissa. Rahoitus koostuu Afrikalle tärkeistä sijoituksista ja investoinneista, joita strategia ohjaa viisaasti vihreään kasvuun. Lähetysseura kuitenkin korostaa, että Pariisin sopimuksen mukaisesti lahjarahoitusta tulee ohjata myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Ilmastonmuutoksesta kärsivät eniten köyhät valtiot ja ilman sopeutumistoimenpiteitä jo saavutetut kehitysvaikutukset ovat uhattuina. Sopeutumistoimintojen laiminlyöminen lisää riskejä hallitsemattomiin muuttoliikkeisiin.
Erityisenä ansiona strategiassa voi pitää sen kyvykkyyttä tunnistaa tavoitteiden välisiä synergioita. Se nostaa esiin yhtäältä tarpeen houkutella sijoittajia Afrikan nopeasti kehittyville markkinoille. Toisaalta strategia korostaa, kuinka yhteistyöhön tulee sisällyttää myös hyvää hallintoa, demokratiaa ja sukupuolten tasa-arvoa koskevat näkökohdat. Ilahduttavaa on se, että EU nostaa laadukkaan koulutuksen yhdeksi Afrikan valtioiden menestystekijäksi tulevaisuudessa. Panostus perus- ja ammattikoulutukseen luo valmiuksia tehdä digiloikka ja kasvattaa työmarkkinoita nuorille.
Hyvää hallintoa tukemalla voi kasvattaa sijoittajien kiinnostusta investoida afrikkalaisille markkinoille. Samalla varmistetaan, että yritystoiminnan hyödyt kuten verotulot kerätään ja käytetään oikeudenmukaisesti.
Lähetysseura kuitenkin muistuttaa, että talouden kasvu ei tuota välttämättä hyötyjä syrjityille, kuten alkuperäiskansoille tai vammaisille ihmisille. On tärkeää, että strategian esittämät innovatiiviset rahoitusinstrumentit ja mantereen vapaakauppasopimus perustuvat ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja vähemmistöjen osallistamiseen neuvotteluihin. Siten tulevan strategian olisi tärkeä painottaa vahvemmin YK:n kestävän kehityksen ohjelman ”ketään ei jätetä” -periaatetta ja nostaa ohjelma keskeisempään asemaan Afrikka-yhteistyön suunnittelussa ja toimeenpanemisessa.
Strategiapohja näkee yhteistyöalueena myös turvallisuuden ja muuttoliikeasiat. Aihe on tärkeä, koska konfliktit ovat tutkitusti myrkkyä inhimilliselle kehitykselle. Rauhan- ja sovinnon työssä ennakoivuus ja dialogin synnyttäminen eri sosiaalisten ja kulttuuristen ryhmien välille ovat Lähetysseuran kokemuksen mukaan keskeisiä ehkäiseviä tekijöitä konfliktien synnylle ja eskaloitumiselle.
Strategian lähtökohtien heikkoutena voidaan pitää sen haluttomuutta nimetä toimijoita: Kansalaisyhteiskunnan rooli yhteiskunnallisen vakauden ja demokratiakehityksen vahvistajana ei saa riittävästi huomiota, vaikka yhteiskunnalliset muutokset toteutetaan aina yhteistyössä hallinnon, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Afrikassa uskonnolliset yhteisöt ovat keskeinen osa kansalaisyhteiskuntaa. Usein näillä yhteisöillä on suurempi vaikutusvalta kuin poliittisilla päättäjillä. Afrikan valtioiden kehityspotentiaali jää puolitiehen, mikäli uskonnollisten yhteisöjen panos jää yhteistyön ulkopuolelle. Riskinä on, että ratkaisujen toimeenpano siiloutuu siinä missä Lähetysseura painottaa toimijoiden välistä yhteistyötä ja oppimista.
Pääasiallinen huoli koskee Euroopan komission tapaa hahmottaa yhteistyötä kovien arvojen, kuten talouden ja turvallisuuden, kautta. Lähetysseura on kokenut tarpeelliseksi edistää kumppanuutta myös kulttuurin ja taiteiden saralla. Toisten kulttuurin tunteminen ja siitä oppiminen purkavat tarpeettomia sosiaalisia raja-aitoja, joita eurooppalaisten ja afrikkalaisten toimijoiden välille on rakentunut osana kolonialistista historiaa.
Lähetysseuran työ Afrikassa perustuu 161 vuotta jatkuneeseen kumppanilähtöiseen yhteistyöhön, minkä välityksellä rahoitamme heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tarpeisiin räätälöityjä hankkeita. Siksi Lähetysseuran näkökulmasta on ilahduttavaa, että komission esiin nostamat yhteistyöalueet ovat pitkälti samoja kuin omamme.
Rolf Steffansson, toiminnanjohtaja
Niko Humalisto, taloudellisen oikeudenmukaisuuden asiantuntija
