Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Pääsiäinen jumissa ulkomailla – Lähetysseuran työntekijät kertovat

Jyrki Markkanen
Pastori Jyrki Markkanen sytyttää alttarikynttilät Bangokissa. Kuva: Anja Markkanen

Tänä pääsiäisenä hiljennytään koteihin, pelätään ja rukoillaan. Lähetysseuran työntekijät ulkomailla kertovat valmistautumisesta pääsiäiseen ja pienistä iloistaan, kuten samettiruusujen kylvämisestä.

Hiljaisen viikon tiistaina Lähetysseuran työntekijät, pastori Jyrki Markkanen ja sairaanhoitaja Anja Markkanen lähtivät kirkkoon Bangkokissa, Thaimaassa. Kirkkosaliin mahtuu parisataa seurakuntalaista, mutta nyt se oli tyhjä.

– Onneksi yhden supermarketin pihassa kukkakaupat olivat auki. Kauppias teki kauniin pääsiäisen kukka-asetelman liljoista ja orkideoista, Jyrki kertoo.

Anja työskentelee diakoniatyön asiantuntijana Thaimaan luterilaisessa kirkossa, mutta nyt hän pääsi suomenkielisen sanajumalanpalveluksen videokuvaajaksi.

Jumalanpalvelukseen voi osallistua Suomen kirkko Thaimaassa -Facebook-sivulla ensimmäisenä pääsiäispäivänä. Tallenteen voi katsoa sivulta myös myöhemmin.

– Jumalanpalveluksen tallentaminen videolle oli minulle ensimmäinen kerta, Jyrki myöntää.

Armonkoti jatkaa

Thaimaan luterilaisen kirkon seurakunnat eivät kokoonnu koronan takia jumalanpalveluksiin kirkoissa. Kukin pappi toimii Jyrkin mukaan verkossa omien taitojensa mukaan.

Jyrki on kuunnellut muun muassa paikallisten työtovereidensa thaikielellä pitämiä saarnoja älypuhelimella Line-sovelluksella ja katsonut Facebook livessä pidetyn jumalanpalveluksen.

Kirkon diakoniatyö jatkuu; tukea saavat vanhukset, sairaat, odottavat äidit ja vauvat. Armonkoti jatkaa toimintaansa lähes normaalisti, ja sen äidit, vauvat ja työntekijät voivat hyvin.

Pappi osaa olla hiljaa

Jyrki työskentelee turisti- ja siirtolaistyön pappina Thaimaassa. Hän pitää jumalanpalveluksia ja auttaa suomalaisia niin Bangkokissa kuin Phuketissa ja muissa lomakohteissa. Thaimaassa lomailee talvikaudella tuhansia suomalaisia viikossa.

– Maalis-huhtikuussa yhteydenottoja on ollut hieman enemmän kuin tavallisesti. Suomalaiset tietävät, että papilla on vaitiolovelvollisuus. Sen vuoksi papit koetaan luotettavina keskustelukumppaneina. Yleensä huolista keskusteleminen jonkun omaa äidinkieltä puhuvan kanssa koetaan helpottavana.

Aiemmin Jyrki tapasi suomalaisia kahvilassa, nyt virtuaalisesti verkossa.

Valtioneuvosto ohjeisti maaliskuussa kaikkia suomalaisia matkailijoita mahdollisimman nopeasti palaamaan Suomeen. Esimerkiksi Phuketissa monet ravintolat ja hotellit sulkeutuivat, myös Finnair lopetti lentonsa alueelle. Buddhalaismunkkien kerrotaan auttaneen lentojen perumisen takia Phuketiin jumiin jääneitä matkailijoita.

Tästäkin selvitään

Jyrki ja Anja viettävät pääsiäisen kahdestaan kerrostalokodissaan Bangkokissa, jossa pääsiäinen ei näy mitenkään kaduilla. Jyrki kertoo saavansa liikuntaa juoksemalla kahdeksankerroksisen kotitalonsa portaita ja venyttelemällä sen jälkeen talon kattoterassilla. Kodin hiljaisuus tuntuu oudolta miljoonakaupungin hälinään tottuneelle.

­– Koronapandemian takia olemme kaikki tilanteessa, jossa emme ole olleet koskaan aikaisemmin. Tilanne on kuormittava meille kaikille.

– Niin kauan kuin on toivoa, on elämää. Tästäkin selvitään. Lähetysseuran ulkomaisten kumppanien tekemä työ ei ole päättymässä. Esirukouksia ja taloudellista tukea tarvitaan edelleen.

Keski-ikäinen pariskunta istuu vierekkäin ulkona.
Eeva-Liisa ja Rauno asuvat Lubangossa Angolassa. Työtoveri Teija Lievonen otti kuvan silloin, kun kaupungilla voi vielä liikkua.

Angolassa rukoillaan

– Monet turvautuvat Jumalaan koronakriisin keskellä ja rukoilevat varjelusta. Raamatusta haetaan ja saadaan rohkaisua, ja sitä jaetaan myös muille, kertoo Lähetysseuran työntekijä Eeva-Liisa Rantasuomela Angolasta.

Tänä vuonna seurakunnat eivät kokoonnu koronan vuoksi hiljaisella viikolla ja pääsiäisen aikaan. Pois jäivät kirkkojen koristelu vihreillä oksilla palmusunnuntaina, raamattutunnit ja ehtoollinen.

Angolan luterilaisen kirkon piispa Tomas Ndawanapo on neuvonut seurakuntalaisia viettämään pääsiäistä kodeissaan raamatuntekstejä mietiskellen ja hartauksia viettäen. Hän on myös kehottanut seurakuntalaisia noudattamaan Angolan valtion antamia ohjeita. Näinäkin aikoina kristittyjen tehtävä on piispan mukaan rukoilla ja noudattaa kuuliaisesti terveysmääräyksiä.

Lentoja ei enää ollut

Eeva-Liisa ja Rauno Rantasuomela viettävät pääsiäisen kotonaan Lubangon kaupungissa Angolassa. Osa tukijoista voi ihmetellä, miksi he ovat edelleen Angolassa, jossa terveydenhoito on heikkoa.

– Kun Lähetysseurasta tuli evakuointimääräys, rajat oli jo suljettu, eikä lentoja enää ollut, Rauno toteaa.

Mahdollisuutta vapaaehtoiseen paluuseen tarjottiin aiemmin, mutta silloin se ei tuntunut mielekkäältä.

Eeva-Liisa on koulutukseltaan erikoisairaanhoitaja-kätilö, ja hän toimii kirkollisen työn koordinaattorina. Rauno on rakennusmestari ja huoltokouluttaja. He toimivat Angolan luterilaisen kirkon työyhteydessä.

Kädet desinfioidaan

Rauno Rantasuomela kertoo, että koronasta on tiedotettu kuukauden ajan mainoksissa, televisiossa ja suoraan puhelimiin tulevilla tekstiviesteillä.

– Yllättävän hyvin on viesti mennyt perille. Ihmisiä liikkuu kaupungilla vain vähän, ja osalla heistä on kasvosuojus ja kumihanskat. Kauppaan jonotetaan reiluilla turvaväleillä ja kaupan ovella desinfioidaan kädet. Hyviä merkkejä!

Angolan rajat ja koulut ovat kiinni. Maahan julistettiin hätätila 27. maaliskuuta. Rantasuomelat saavat poistua kodistaan vain kauppaan ja sairaalaan. Arki ja juhla ovat nyt omassa kodissa, niin pääsiäinenkin.

Tikittävä aikapommi

Rantasuomelat kiittelevät Angolan tekemiä toimia koronaviruksen torjumiseksi. Torjunta on tarpeen, sillä mahdollisuudet hoitaa suuria joukkoja sairastuneita ovat heikot.

– Slummialueet ovat tikittävä aikapommi, sillä siellä asutaan olosuhteiden pakosta tiiviisti. Saman katon alla asuu 10–15 eri-ikäistä ihmistä. Monella perheellä ei ole saippuaa eikä tarpeeksi vettä. Lisäksi liikkumiskielto on vaikeuttanut työn tekoa ja rahan ansaitsemista. Jos virus pääsee leviämään slummeissa, seuraukset ovat katastrofaaliset.

Maan terveydenhoito on vielä järjestäytymässä 18 vuotta sitten loppuneen sisällissodan jälkeen.

Karanteenissa Virginiassa

Lähetysseuran työntekijä, raamatunkäännöskonsultti Riikka Halme-Berneking viettää pääsiäisen aviomiehensä Steve Bernekingin kanssa kodissaan Stauntonin kaupungissa Virginiassa, Yhdysvalloissa. Steve työskentelee Yhtyneitten raamattuseurojen raamattutyön teknologiaosaston johtajana.

– Olemme eläneet karanteeninomaisissa olosuhteissa jo neljättä viikkoa. Meidän osavaltiossamme kuvernööri julisti poikkeustilan verrattain varhain. Toivomme, ettei pandemia riistäytyisi täysin käsistä täällä. Tilanne eri osavaltioissa vaihtelee kovasti, Riikka toteaa.

Samettiruusuja! Kuva Steve Berneking.

Ilman koronakriisiä perheen pääsiäiseen olisi kuulunut monia kauniita perinteitä: hiljaisen viikon yksinkertainen keittoateria seurakunnassa, pitkäperjantain ekumeeninen ristisaatto, pääsiäismessu kotikirkossa ja juhla-ateria perheen kanssa.

Nyt juhlan kukat ja ruoka tilataan paikallisilta pienyrityksiltä nouto- tai kotiinkuljetuspalveluna.

Palmusunnuntaiksi Riikka ja Steve saivat odotettuja vieraita kotiinsa jakamaan karanteenia: Allison-tyttären ja tyttärentyttären Livian.  Riikka ja Livia istuttivat hiljaisella viikolla yhdessä samettiruusun siemeniä ja hoitivat puutarhaa. Pääsiäisenä kirkkoon mennään virtuaalisesti tietokoneen kautta.

Kaksi puista puutarhatuolia seisoo portaiden edessä talon etupihalla.
Epidemia-aikana vieraat saavat istua vain puutarhatuoleissa ulkona. Kuva Riikka Halme-Berneking.

Huoli vanhemmista

Riikka kertoo, että yhteydenpito eri puolilla maailmaa oleviin rakkaisiin tuntuu nyt entistäkin tärkeämmältä. Angolassa lähetystyötä tehneet Erkki ja Kaisa Halme, Riikan vanhemmat, asuvat Vantaalla.

– Olen huolissani vanhemmistani ja niistä ystävistä ja perheenjäsenistä, jotka joutuvat töidensä vuoksi olemaan ihmisten ilmoilla. Olen suunnattoman kiitollinen ystävillemme Vantaalla, jotka hoitavat vanhempieni puolesta kaupassakäynnin!

– Muutamia ystäviä ja työkavereita on sairastunut koronavirukseen. Kuolinviestit pysäyttävät. Rukoileminen on lisääntynyt, samoin yhteydenpito ystävien, työkavereiden ja naapureiden kesken.

Hartaudenharjoitus, musiikki, luonto ja käsityöt tuovat Riikan mukaan hänelle iloa ja rauhaa. Myös yhteinen aika aviomiehen kanssa tuntuu hyvältä, sillä molemmat matkustavat paljon työnsä puolesta.

Ettei tauti leviäisi

Pääsiäisen jälkeen Riikka jatkaa työtään raamatunkäännöskonsulttina kotitoimistossaan. Lähetysseura tukee Raamatun kääntämistä yhdeksälle vähemmistökielelle Angolassa ja Namibiassa. Riikka kouluttaa raamatunkääntäjiä ja tukee heitä työssään suurelta osin etänä pilvipalvelun ja skypen kautta.

Viimeisimmältä työmatkaltaan Angolasta ja Namibiasta hän palasi helmikuussa.

Riikka suunnittelee työtovereidensa kanssa uusien kääntäjien kaksivuotista koulutusta Angolaan ja Mosambikiin ja tuottaa etäopetusmateriaalia.

– Kolmas pöydälläni oleva keskeneräinen työ on 1. Mooseksen kirjan umbangalan- ja umbundunkielisen käännöksen tarkastus.  Uskon esi-isien ja esiäitien kertomukset koskettavat.

Huoli Afrikassa olevista suomalaisista ja paikallisista työtovereista läikkyy usein arjen keskelle.

– Toivomme ja rukoilemme, ettei tauti lähtisi siellä pahemmin leviämään. Jos terveydenhoito länsimaissa ei tahdo kestää tätä pandemiaa, niin miten sitten kehittyvissä maissa?

Teksti Marjatta Kosonen ja Teija Lievonen