Songwan yläasteen pihalla käy kuhina. Joukko viininpunaisiin koulupukuihin pukeutuneita oppilaita kantaa kastelukannuilla vettä vesilammesta pihapuiden varjossa odottaville taimille. Koulun pihalla olevat kymmenentuhatta pientä tainta ovat alku hankkeelle, jota alueella on suunniteltu jo pitkään.
Nyasamban ja Mwamishonin kylien alueelta Kishapun maakunnassa Pohjois-Tansaniassa alkaa 500 hehtaarin laajuinen asumaton metsäalue, jolla maanviljely on ollut jo vuosikymmenten ajan kiellettyä. Aikojen kuluessa metsän puusto on vähentynyt. Kasvava väestö on tarvinnut poltto- ja rakennuspuuta sekä puuhiiltä. Nyt alue muistuttaa enemmän pensaikkoa kuin metsää. Puuston uusiutumista ovat osaltaan hidastaneet myös karjaeläimet, jotka ovat polkeneet ja syöneet nuoret taimet.
– Olemme suunnitelleet alueen palauttamista ennalleen jo pitkään. TCRS:n (Tanganyika Christian Refugee Service) ja Lähetysseuran tarjoutuminen mukaan hankkeeseen otettiin ilolla vastaan. Meillä aluehallinnossa on kunnianhimoinen tavoite saada jopa puolitoista miljoonaa uutta puuta. Nyt ensi alkuun istutusalueeksi on valittu 50 hehtaarin alue ja olemme hankkineet jo 10 000 tainta, jotka odottavat sateiden alkua Songwan koululla, kertoo alueen luonnonvaroista vastaava virkailija Wilson Bikirwa.
– Vanha metsä on kaadettu ja alueen ilmasto on muuttunut. Toivomme, että uudet puut ja metsä lisäävät jatkossa myös sateita, hän jatkaa.
Onnistuminen edellyttää yhteisön tukea
Koko Kishapun alue on kärsinyt ilmastonmuutoksesta. Sademäärät ovat paikoin jääneet jopa puoleen riittävästä. Suomen Lähetysseura ja TCRS ovat toimineet alueella jo pidempään toteuttaen muun muassa vesihankkeita.
Nyt istutettavat puulajit ovat alueen omaa lajistoa, kuten kestäväksi havaittuja akasioita. Metsäalueella maaperä on ravinteikasta savimaata, joka ei vaadi lannoitusta. Kunhan sateet alkavat, puita voidaan alkaa istuttaa.
Bikirwa ja TCRS:n puolelta hanketta koordinoiva Oscar Rutenge kertovat kutsuneensa alueen ihmiset koolle keskustelemaan hankkeesta.
– Paikallisten hyväksyntä, osallistuminen ja tuki ovat hankkeen onnistumisen edellytyksiä, Bikirwa painottaa.
Jatkossa metsäalueen rajat merkitään maastoon. Kävelemme katsomaan peltoa, jonka pääty on levinnyt ehkä metrin verran metsäalueen puolelle.
– Voimme tehdä tässä pienen mutkan rajaan. On tärkeää, ettei hankkeesta synny riitoja lähiasukkaiden kanssa.
Hankkeessa ei ole kyse pelkästään puiden istuttamisesta.
– Puun käytön vähentäminen on myös tärkeää. Opetamme puuta säästävien liesien rakentamista ja uusia toimintatapoja. Tarvitaan myös koulutusta, jotta ihmiset näkisivät puiden ja metsän arvon. Elävä metsä tarjoaa monia hyötyjä, kuten mahdollisuuden mehiläistarhaukseen, Rutenge kertoo.
Yläasteen pihalla oppilaat saavat taimet kasteltua. Puista huolehtiminen on otettu koulun ohjelmaan. Joka luokalle on nimetty oma rivinsä taimia; se on käytännön ympäristökasvatusta. Pihapiiriin on vuosien varrella istutettu laajemminkin puita.
– Puut parantavat ja viilentävät ilmaa sekä tuovat varjoa oppilaille, johtava opettaja Buhoro Mipawa kertoo.
– Ja ne ovat myös kauniita.
Teksti ja kuvat Mikko Pyhtilä
Juttu on ilmestynyt Kotimaa-lehdessä 9.2. Kotimaa-lehti lahjoittaa jokaisesta saamastaan uudesta kesto- tai vuoden määräaikaistilauksesta 3 euroa eli yhden taimen hinnan Lähetysseuran kampanjaan.
Lue lisää aiheesta:
- Reformaation merkkivuosi 2017: Lähetysseura kutsuu seurakuntia puunistutustalkoisiin
- ”Puut vetävät sateet takaisin”
- Ruusa Gawaza: Toivon puita istuttamassa
#istutapuu
Sinäkin voit istuttaa oman puun Tansaniaan – osta Onnen Lahja
