Kaakkois-Aasiassa sijaitseva Myanmar on kokenut konflikteja ja sotilashallinnon sortoa vuosikymmenten ajan aina siirtomaavallan jälkeisestä itsenäistymisestä lähtien. Vuoden 2021 sotilasvallankaappauksen jälkeen taistelut ovat jälleen kiihtyneet. Tällä kertaa vastakkain ovat Myanmarin armeija ja useat etniset aseelliset ryhmät, mutta myös vallankaappauksen jälkeen syntyneet kansanpuolustusjoukot.
Vuoden 2025 puolivälissä Myanmarissa oli noin 3,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista, joista suurin osa on naisia ja lapsia. Monet ovat paenneet naapurimaa Thaimaahan tai elävät pakolaisleireillä.
Myanmarin konflikti vaikuttaa syvästi Karenin osavaltioon, jossa on yli 200 000 sisäistä pakolaista. Vaikka naiset ja tytöt ovat olleet etulinjassa armeijaa vastustavassa kansalaistottelemattomuusliikkeessä, konflikti on samanaikaisesti heikentänyt heidän arkeaan monin tavoin. Terveydenhuolto on romahtanut, lasten koulunkäynti vaikeutunut ja ruokaturvattomuus lisääntynyt. Nämä ovat asioita, joista naiset ovat perinteisesti kantaneet suurimman vastuun.
Sukupuoleen perustuva väkivalta on Karenin osavaltiossa lisääntynyt, osin käynnissä olevan konfliktin seurauksena. Yhteiskunnan rakenteiden mureneminen on lisännyt haavoittuvuutta muun muassa pakkoavioliitoille ja ihmiskaupalle.
Sukupuolittuneen väkivallan tekijöihin kuuluu sekä aseellisten ryhmien edustajia että yhteisön jäseniä, mukaan lukien läheiset perheenjäsenet tai naapurit.
Naiset, erityisesti vammaiset, ja alle 18-vuotiaat tytöt ovat kaikkein haavoittuvimpia. On ollut tapauksia, joissa alle 18-vuotias tyttö on tullut raskaaksi seksuaalisen välivallan seurauksena ja hänet on pakotettu menemään naimisiin tekijän kanssa. Vain osa, noin 30% väkivallan uhreista raportoi tapauksista kansalaisjärjestöille tai viranomaisille. Usein uhreilla ei ole varoja matkustaa ilmoittaakseen tapauksista viranomaisille, tai matkustaminen itsessään on liian vaarallista.
Tässä haastavassa ympäristössä Kayan Women’s Organization (KyWO) on työskennellyt muutoksen puolesta, nousten merkittäväksi tasa-arvon edistäjäksi alueella. Järjestö perustettiin vuonna 2008 Loikawissa poliittisesti aktiivisten Kayan-vähemmistöön kuuluvien naisten toimesta. Siitä lähtien KyWO on sitoutunut vahvistamaan naisten oikeuksia sekä heidän osallistumistaan poliittiseen päätöksentekoon ja rauhanrakentamiseen.
Tasa-arvolinjauksen pohja rakennettiin ruohonjuuritasolla
Vuodesta 2023 alkaen KyWO on osallistunut aktiivisesti Karenin osavaltion tasa-arvolinjauksen laatimiseen. Kahden vuoden aikana järjestö järjesti kuulemistilaisuuksia ruohonjuuritason yhteisöjen, nuorten, viranomaisten ja poliittisten toimijoiden kanssa. Kuulemisissa naiset toivat esiin kohtaamiaan haasteita ja esittivät ratkaisuja. He nostivat esiin erityisesti sukupuoleen perustuvan väkivallan sekä sen, että naiset jäävät yhä päätöksenteon ulkopuolelle. Linjaus pohjautuu näissä tilaisuuksissa kerättyyn tietoon.
Kesäkuussa 2025 osavaltion hallinto hyväksyi ja ratifioi tasa-arvolinjauksen. Kyseessä on merkittävä edistysaskel.
“Viime aikoina KyWO on järjestänyt työpajoja keskustellakseen seuraavista askelista, eli tasa-arvolinjauksen toimeenpanosta. Tämän pitäisi alkaa vuonna 2026”, sanoo järjestön edustaja.
Tasa-arvolinjauksessa sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa käsitellään kattavasti. Siinä esitetään toimenpiteitä suojelun vahvistamiseksi, ennaltaehkäisevän tietoisuuden lisäämiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Linjaus korostaa myös sukupuolisensitiivisen budjetoinnin ja tarvittavan lainsäädännön kehittämisen merkitystä, jotta naisten ja tyttöjen suojelu toteutuisi käytännössä eikä jäisi teoriatasolle. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajat osallistuvat myös toimeenpanon suunnitteluun.
Osavaltiossa toimii siirtymäkauden hallitus ja perustuslaki, mutta sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan liittyvää lainsäädäntöä ei vielä ole. Edessä on yhä paljon työtä, jotta naisten ja tyttöjen turvallisuus ja oikeudellinen suoja voivat aidosti parantua.
“Elämme tällä hetkellä vahvan patriarkaalisen ajattelun aikaa, osittain käynnissä olevan konfliktin vuoksi, jota hallitsevat miesvaltaiset aseelliset voimat. Tämä vaikuttaa naisiin ja lapsiin, mutta heillä ei ole tilaa tuoda ääntänsä kuuluviin. Jos uskomme tasa-arvoon, meidän on taattava naisten osallistuminen päätöksentekoon kaikilla tasoilla, osavaltioista ja kaupungeista aina yhteisötasolle”, järjestön edustaja korostaa.
Lähetysseura tukee KyWO:n työtä osana Myanmarin rauhanprosessia ja yhteistyössä Euro Burma Officen kanssa.
Lähetysseura on mukana Oranssit päivät -kampanjassa 25.11.–10.12. Kampanja keskittyy naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseen.
