Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Uskontojen vuoropuhelu luo sovintoa eripuran keskelle

Kirkkoherra Juha Rintamäki tutustui Al Amana -keskuksessa Omanissa myös Kirkkojen maallmanneuvoston moderaattoriin Agnes Aboumiin (vas.) ja eteläafrikkalaiseen sovinnontyön asiantuntijaan Mpho Tutuun.
Kirkkoherra Juha Rintamäki tutustui Al Amana -keskuksessa Omanissa Kirkkojen maallmanneuvoston moderaattoriin Agnes Aboumiin (vas.) ja eteläafrikkalaiseen sovinnontyön asiantuntijaan Mpho Tutuun.

–Al Amana -keskus tarjoaa Lähetysseuran kautta seurakunnille erinomaisen mahdollisuuden oppia sovinnosta ja uskontojen vuoropuhelusta, sanoo Omanissa vieraillut Helsingin seurakuntayhtymän johtaja, Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki. Lähetysseura on mukana uudessa #Sovinto-hankkeessa.

Ala Amana -keskus on rakentanut huikean hienon verkoston eri taustoja edustavista ihmisistä. Se on löytänyt asemansa ykseyden ja vuoropuhelun etsimisen paikkana, Juha Rintamäki toteaa.

Hän osallistui viime vuoden lopulla Al Amanan järjestämään retriittiin, johon oli kutsuttu parikymmentä uskonnollista johtajaa ja rauhantyön asiantuntijaa, niin kristittyjä, muslimeita kuin juutalaisia. Al Amana -keskuksen johtajana Omanissa toimii Lähetysseuran työntekijä, pastori Aaro Rytkönen.

Vastavoimana vihapuheelle

Uskontodialogin edistämistä varten perustettu Al Amana on mukana #Sovinto-hankkeessa, jota Helsingin seurakuntayhtymä valmistelee yhdessä Lähetysseuran ja Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa. Hankkeella etsitään vastavoimaa ilmapiiriä myrkyttävälle vihapuheelle.

–Ideana on etsiä sovintoa ristiriitojen ja eripuran keskelle puuttumalla niiden juurisyihin, Rintamäki kertoo. Sovintoa rakennetaan kohtaamisen ja vuoropuhelun kautta. Sovinnon ja rauhan ylläpito on kristityn perustehtäviä.

#Sovinto-hanke on tehnyt yhteistyösopimuksen Suomen sovittelufoorumin kanssa. Hankkeessa pyritään tunnistamaan ja tuomaan yhteen erilaisia sovinnon työtä tekeviä tahoja, olipa kyse koulukiusaamisen vastustamisesta tai aikuisten elämään liittyvissä sovitteluprosesseista. Yhteisenä tavoitteena on laajentaa sovitteluun liittyvää koulutusta ja tukipalvelua.

Tärkeä osa hanketta on uskontojen välinen vuoropuhelu. –Iloitsen siitä, että Lähetysseura on yhteistyössä mukana pitkällä kokemuksellaan rauhan ja sovinnon työstä maailmalla, Rintamäki toteaa.

Al Amanan retriitissä muslimit ja kristityt ruokailivat ja keskustelivat yhdessä kaikessa rauhassa.
Al Amanan retriitissä vaihdettiin ajatuksia kaikessa rauhassa ja yhdessä aterioiden. Keskustelussa mukana Al Amana -keskuksen johtaja Aaro Rytkönen (takana) ja Diakonissalaitoksen erityisasiantuntija Antti Pentikäinen (edessä oik.) Kuva Juha Rintamäki

Pyhiä tekstejä ja tapausesimerkkejä

Al Amanan järjestämän joulukuisen retriitin tavoitteena oli löytää keinoja sovinnon vahvistamiseksi eri puolilla maailmaa ja oppia ymmärtämään toisia paremmin.

–Tärkeintä antia oli suhteiden syntyminen välillemme ja sitoutuminen työskentelemään yhdessä, kukin omassa ympäristössään, Juha Rintamäki sanoo.

Retriitissä luettiin aamuisin yhdessä Raamattua, Toraa ja Koraania. –Haimme niistä yhtäläisyyksiä ja kävimme avointa keskustelua Pyhän tekstin merkityksestä ja sisällöstä. Hämmästyttävällä tavalla tämä yhdisti näkemyksiä ja lisäsi keskinäistä ymmärrystä.

Iltapäivisin käsiteltiin sovinnon edistämisen teemoja ja kuultiin tapausesimerkkejä konfliktien purkamisesta.

Mitä on sovinto?

–Huomasimme, miten vaikeaa on määritellä mitä sovinnolla tarkoitetaan. Se on kulttuuri- ja uskontosidonnainen asia, ja siihen vaikuttaa vahvasti ympäristö, historia ja nykyisyys, Rintamäki toteaa.

–Parhaimpana määritelmänä pidettiin tätä: Sovinto tuo ihmiset yhteen, niin että he voivat löytää toisensa ja elää rauhassa.

Lähetysseura haluaa edistää sovintoa yhdessä

Miksi ja miten Lähetysseura on mukana Sovinto-hankkeessa Helsingin seurakuntayhtymän ja Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa? Lähetysseuran rauhantyön päällikkö Kristiina Rintakoski vastaa.

Sovinnon edistäminen on Lähetysseuran rauhantyön ytimessä, sillä näemme, että sovinto on kestävän rauhan edellytys. Ilman yhteiskunnan kokonaisvaltaista muutosta, yksilöiden ja yhteisöjen suhteiden parantumista, luottamuksen vahvistumista ja hyvinvointia väkivallan kierre ja konflikti puhkeavat helposti uudelleen.

Siksi meille oli hyvin luonnollista yhdistää voimamme muiden, samaan suuntaan työskentelevien toimijoiden kanssa. Lähetysseura on mukana erityisesti kansainvälisen sovinnon työn vahvistamisessa ja kehittämisessä, mutta haluamme olla vahvistamassa sovinnon taitoja ja kunnioittavaa vuoropuhelua myös täällä Suomessa.

Mitä hankkeella tavoitellaan?

Tavoitteena on kumppanilähtöisten ja paikallisista tarpeista ja omistajuudesta nousevien sovintoprosessien, kansainvälisen tutkimuksen ja kansainvälisen vaikuttamisen yhdistäminen uudella tavalla.

Ohjelman kautta pyritään tukemaan paikallisia sovittelijoita ja sovintoprosesseja sekä kehittämään vertaisoppimisen menetelmiä. Tutkimuksen kautta tavoitteena on tunnistaa hyviä käytäntöjä ja tallentamaan paikallisten sovittelijoiden ja eri traditioiden osaamista systemaattisesti ja tukemaan heidän osallistumistaan sovintoprosessien suunnitteluun ja toteutukseen.

Tavoitteena on myös se, että rauhan- ja sovinnon prosesseissa huomioitaisiin aiempaa paremmin psykososiaaliset ja sosio-emotionaaliset aspektit. Ohjelmassa jatkokehitetään jo tehdyn työn pohjalle sitä, miten psykososiaalinen tuki voitaisiin jatkossa paremmin integroida rauhan- ja sovinnontyöhön.

Rauhanfoorumin jäseniä tanssimassa jonossa Kolumbiassa,
Etnisten ryhmien välinen rauhanfoorumi Murrin alueella Kolumbiassa kokosi eri yhteisöjen johtajia, alkuperäiskansojen ja järjestöjen edustajia yhteen. Foorumissa keskusteltiin elinolojen kohentamisesta, rauhan rakentamisesta ja ihmisoikeuksista. Mukana Kolumbian luterilaisen kirkon piispa Atahualpa Hernández. Kuva Katja Tynkkynen

Mikä on Lähetysseuran erityinen anti?

Lähetysseuralla on laaja paikallisten kumppaneiden verkosto. Kumppanimme työskentelevät sovinnon ja vuoropuhelun edistämiseksi omissa yhteisöissään ja yhteiskunnissaan.

Osa kumppaneista on myös mukana kansallisissa sovinto- ja vuoropuheluprosesseissa. Saamme heidän osaamisensa käyttöön ja toisaalta voimme olla tukemassa heidän työtään.

Toinen erityinen vahvuus Lähetysseuralla on sen työ psykososiaalisen rauhanrakennuksen kehittämiseksi. Yhteiskunnallinen tervehtyminen ja kestävä rauha mahdollistuvat vasta, kun yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen psykososiaalisia tarpeita on huomioitu rauhanprosesseissa. Voimme tuoda tämän osaamisemme ja verkostomme tukemaan yhteistä työtä.

Mitä Sovinto-hanke voi antaa Lähetysseuralla?

Verkostot ovat rauhan ja sovinnon työssä tärkeitä, sillä niiden kautta saadaan aikaan muutosta ja vaikuttavuutta. Meille tärkeintä on se, että voimme tukea paikallisia sovintoprosesseja ja rauhanrakentajia heidän vaativassa työssään. Tässä yhteistyössä on hienoa, että jatkuva oppiminen ja työn kehittäminen mahdollistuvat käytännön työtä ja tutkimusta yhdistämällä.

Teksti Pirre Saario

Artikkeli on julkaistu Lähetyssanomien numerossa 3/2020

 

Nyt kun olet täällä…

… meillä on pieni pyyntö.  Laitamme osan Lähetyssanomien jutuista ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi tutustumaan kaukaisiin kulttuureihin, lukemaan työstämme eri puolilla maailmaa ja sukeltamaan ihmisten tarinoihin.

Lehti on kuitenkin meille tärkeä tulonlähde – ja pyydämmekin, että tilaat Lähetyssanomat ja samalla tuet lähetystyötä ja kehitysyhteistyötä maailman köyhimmissä maissa syrjäytettyjen ihmisryhmien parissa. Tästä pääset tilaussivulle.