Viime vuosi tulee jäämään historiaan epävarmuuksien vyyhdin vuotena. Vaikka useassa maassa opittiin elämään koronan kanssa, pandemia jatkui ja kehitti uusia mutaatioita. Venäjän aloittama julma hyökkäyssota Ukrainaan aiheutti suurta kärsimystä, lisäsi dramaattisesti jo ennätyssuurta pakolaisten määrää ja pahensi haurasta ruokaturvatilannetta.
Myrskyt, lämpöaallot ja äärilämpötilat antoivat yhä vahvempia varoitussignaaleja luomakunnan hädästä. Ensimmäistä kertaa raportoitiin maailmanlaajuisen inhimillisen kehityksen indeksin laskeneen kahtena vuonna peräkkäin yli kolmeenkymmeneen vuoteen.
Yhä useampi elää ilman jokapäiväistä leipää. Yhä useampi lapsi jää vaille koulutusta. Yhä useampi yhteisö elää alueella, jonka ilmasto tekee asuinkelvottomaksi. Myös Suomessa epävarmuuksien vyyhti näkyy muun muassa turvallisuuden tunteen heikkenemisenä ja kasvavana köyhyytenä.
Maailmanlaajuisen epävarmuuden kohtaamiseksi yksi strategia on ratkaisujen löytäminen yhdessä. Toinen strategia on sisäänpäin kääntyminen. Kansainväliseen työhön erikoistuneet järjestöt saavat entistä useammin aggressiivisia palautteita siitä, että pitäisi keskittyä oman maan ongelmiin ja unohtaa muut.
”Epävarmoina aikoina sisäänpäin kääntymisen kiusaus on erityisen suuri.”
Kun Lähetysseura koulutti ensimmäiset työntekijänsä Afrikkaan 1800-luvulla, Suomi eli nälkävuosien aikaa. Lehdistössä käytiin ankaraa keskustelua toiminnan eettisyydestä. Silloinen johto korosti, että kristillisen uskon mukaan ihmisten hätää ei tule asettaa vastakkain. Sen lisäksi oli osoitettavissa, että ne, jotka lahjoittivat kansainväliseen työhön, kantoivat myös vastuuta kotimaisen hädän kohtaamisesta.
Kansainvälinen vastuu ei ole tehnyt Suomesta köyhempää. Lähetysseuran työ on parantanut miljoonien ihmisten elämää. Sen lisäksi ne verkostot, joita lähdettiin rakentamaan Suomen autonomian aikana, ovat tukeneet omaa asemaamme maailmassa. Liikuttava, joskin pieni esimerkki tästä on namibialaisen Onajenan seurakunnan keräys, joka tuotti 600 markkaa suomalaisen sotilaan varustamiseksi jatkosodan aikana.
Vuonna 2023 saamme uusia päättäjiä sekä yhteiskunnassa että seurakunnissa. Epävarmoina aikoina sisäänpäin kääntymisen kiusaus on erityisen suuri. Historiamme kuitenkin osoittaa, että yhteinen kuormien kantaminen on hedelmällisin etenemistie myös meille itsellemme.
Rolf Steffansson Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja
Julkaistu pääkirjoituksena Lähetyssanomissa 1/2023
Nyt kun olet täällä…
… meillä on pieni pyyntö. Laitamme osan Lähetyssanomien jutuista ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi tutustumaan kaukaisiin kulttuureihin, lukemaan työstämme eri puolilla maailmaa ja sukeltamaan ihmisten tarinoihin.
Lehti on kuitenkin meille tärkeä tulonlähde – ja pyydämmekin, että tilaat Lähetyssanomat ja samalla tuet lähetystyötä ja kehitysyhteistyötä maailman köyhimmissä maissa syrjäytettyjen ihmisryhmien parissa.
Tilaa Lähetyssanomat