Viimeksi keväällä päiväkirjaa kirjoittaessani olin matkustamassa Suomeen Nepalin toistaiseksi pahimman korona-aallon keskeltä. Nyt olen palannut kotiin Kathmanduun, jossa pandemia on toistaiseksi laantumaan päin, vaikka helpotus on todennäköisesti vain hetkellinen deltavariantin riehuessa Aasiassa.
Pandemiaa enemmän Kathmandun katukuvassa näkyy nyt vuotuinen monsuunikausi. Karanteenihotellini ikkunoista ihailin valtavalla voimalla laskeutuvia sateita. Kun pääsin viimein tutuille, punatiilein päällystetyille keskiaikaisille kotikujilleni, tulvivat ne harva se päivä. Moottoripyörät kulkivat valtavissa lammikoissa, tuoreita mangoja kaupiteltiin sateesta huolimatta, katukoirat etsivät kuivaa suojaa temppelikatosten alta.
Minusta monsuunikausi on parasta aikaa olla Nepalissa: Kathmandun saasteinen ilma puhdistuu ja luonnon vehreys puhkeaa upeaan kukoistukseen. Mutta Nepalin monsuunikautta varjostaa yhä isompi pilvi – ja se myrskypilvi on ilmastonmuutos.
Äärimmäistä kuivuutta, tappavia tulvia
Ilmastonmuutoksen vaikutukset on tunnettu tänä vuonna ympäri maailmaa, globaalia pohjoista myöten, erityisesti paahtavina lämpöaaltoina. Rikkaalla pohjoisella on rahaa vastata haasteisiin: ostaa tuulettimia ja miettiä korkean teknologian ratkaisuja.
Köyhä Nepal on maailman neljänneksi haavoittuvin maa ilmastonmuutoksen edessä. Täällä monsuunisateet tulevat yhä arvaamattomampina. Nepalin lämpötilat ovat nousussa ja ilmaston odotetaan yhä vain lämpenevän tulevina vuosina.
”Himalajan huipuista Kathmandun horisontissa ei ollut tietoakaan.”
Kuivina kausina koetaan vakavampaa kuivuutta sekä metsäpaloja. Muistan elävästi, kuinka tänä keväänä Nepalin kuivalla kaudella hengitin maailman huonointa ilmaa Kathmandussa, kun metsäpalot riehuivat ympäri maata. Savun ja sumun takia näkyvyys oli hurjan heikko, vain parinkymmenen metrin luokkaa. Himalajan huipuista Kathmandun horisontissa ei ollut tietoakaan. Kuivuus teki joka päivä kipeää kurkkuun.
Nyt päivittäin kaduilla läpimäräksi kastuessani tilanne on täysin toinen. Vuotuiset sademäärät ovat Nepalissa pysyneet kutakuinkin samalla tasolla, mutta kiinnostavaa on, että sade keskittyy yhä harvempiin päiviin. Eli kun sataa, silloin ropisee oikein kunnolla, ja kun on kuivaa, on todella kuivaa. Nepalin ilmaston odotetaan muuttuvan yhä enemmän tähän suuntaan: sade keskittyy yhä harvempiin päiviin, mutta sitä tulee tuolloin enemmän.
Meneillään olevan monsuunikauden ensimmäisenä kuukautena Nepalissa kuoli yli 60 ihmistä. Se tarkoittaa, että noin pari ihmistä menettää henkensä joka päivä sadekauden aikana. Henkilövahinkojen lisäksi infrastruktuurituhot ovat massiivisia: tuhoutuneita kouluja, koteja, siltoja ja patoja. Jo 900 ihmistä on menettänyt kotinsa tämän sadekauden aikana – ja sadetta on luvassa vielä toista kuukautta lisää.
Huoli Nepalin maanviljelijöistä
Kaipaan matkustamista ja työreissuja – kukapa ei pandemian aikana! Mieleni palaa aikaan ennen koronaa, työmatkalle pikkukylään Dhadingin piirikuntaan, jossa tapasin erään maata viljelevän isoisän. Nanda Kumar Kumalin auringon uurtamasta ihosta näki, että hän on tehnyt töitä pelloilla koko ikänsä.
Mies myönsi olevansa huolestunut ilmastonmuutoksesta. ”Olen siitä todella peloissani: huolehdin tulevasta sukupolvesta”, isoisä kertoi.
”Mietin, miten sateet vaikuttavat tuolla kaukana kukkuloilla hankkeidemme ihmisiin.”
Useat jututtamani maanviljelijät jakoivat saman huolen. Sateet tulevat entistä epävarmempina – joko sataa liikaa ja pellot tulvivat, tai koetaan pitkiä kuivia kausia. Yhä pohjoisemmille alueille on tullut lisää hyttysiä ja hyönteisiä, jotka vaikuttavat epäsuotuisasti satoon.
”Lumisten vuorten tilalla on enää mustia huippuja”, toinen saman kylän viljelijä harmitteli.
Olen kuullut samaa tarinaa matkoillani ympäri Nepalia. Nyt kun kauhistelen voimakkaita monsuunisateita Kathmandussa, mietin, miten ne vaikuttavat tuolla kaukana kukkuloilla hankkeidemme ihmisiin ja erityisesti maanviljelijöiden elämiin. Huoli painaa rintaani.
Nepal, ja nämä kylien köyhät ihmiset ovat vaikuttaneet ilmastonmuutoksen syntyyn vähiten. Silti he ovat niitä, jotka maksavat seurauksista eniten.
Teksti : Mimosa Hedberg, viestinnän asiantuntija
PS. Maailmanpankin sivuilta löytyy lisää kiinnostavia arvioita siitä, miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan Nepaliin tulevaisuudessa.
