Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Podcast: Joululaulut keräävät Kaakkois-Aasian suomalaiset yhteen

"Tutut sävelet ja sanat. Ne me haluamme sisällyttää jouluun, olimmepa viettämässä sitä missä päin tahansa", sanoo Jyrki Markkanen.

Jyrki Markkanen selfiessä ja vetämässä laulutilaisuutta.

Lämpötila huitelee 30 asteessa, mutta joululaulut kaikuvat. Lähetysseuran työntekijä Jyrki Markkanen on joulukuussa reissannut ympäri Kaakkois-Aasiaa ja vetänyt suomalaisyhteisöille joululaulutilaisuuksia. Mitkä laulut koskettavat eniten suomalaisia maailmalla? Toimittajana on Tarmo Ylhävuori.

Kuuntele Kirkko maailmalla -ohjelma tai lue ohjelman tiivistelmä alta!

 

Jyrki Markkanen on juuri palannut perinteiseltä joulukirkkomatkaltaan. Hän on kiertänyt kahden viikon aikana viidessä Kaakkois-Aasian maassa ja vetänyt maissa asuville suomalaisille jouluhartauksia ja -lauluiltoja.

Posti on tuonut jo hyvissä ajoin syksyllä Thaimaahan Kauneimmat Joululaulut -vihot, joita myös Suomen yhteislaulutilaisuuksissa käytetään. Tilaisuuksissa suosittuja kappaleita ovat klassikot Arkihuolesi kaikki heitä ja Ei valtaa, kultaa, loistoa, jotka löytyvät lauluvihosta vuodesta toiseen.

Jyrkin kierros lähti liikkeelle Thaimaasta, jossa Bangkokissa asuvat suomalaiset lauloivat joululauluja perinteikkäästi ensimmäisenä adventtina. Sieltä hänen matkansa jatkui Filippiineille, Singaporeen, Vietnamiin ja Malesiaan.

”Kyllä siinä on paljon tekemistä kielen ja kulttuurin kanssa. Tutut sävelet ja sanat liittyvät meidän suomalaisten joulunviettoon. Haluamme sisällyttää ne jouluumme, olimmepa viettämässä sitä missä päin maailmaa tahansa”, Jyrki kuvailee.

Tärkeää on myös ihmisten kokoontuminen yhteen. Osa suomalaisyhteisöistä Kaakkois-Aasiassa on hyvin pieniä, joten tapaamiset ovat merkityksellisiä.

Muodollinen kieli voi etäännyttää Jumalasta

Jyrki on työskennellyt Thaimaassa vuodesta 1997 asti. Vuosikymmenten varrella ovat tulleet tutuiksi Thaimaan luterilaisen kirkon omaleimaisuudet.

Thaimaalaisessa sunnuntaimessussa juontaja saattaa kysyä seurakuntalaisilta esirukousaiheita. Monesti ne ovat henkilökohtaisia ja arkisia asioita: sairastumisia, taloudellista huolta ja lasten koulunkäynnin tukemista. Samat aiheet nousevat esiin myös Jyrkin omissa rukouksissa.

”Haluan tuoda Jumalan tietoon minulle läheiset asiat. Ne liittyvät usein läheisiin ihmisiin, oman perheen jäseniin ja lähisukuun. Sillä tavalla olen seurakuntalainen muiden joukossa.”

Rukousaiheet ovat siis hyvin arkisia, mutta rukouksen kieli ei ole. Thaimaassa jumalanpalveluksissa Jumalaa puhutellaan korkealla kielellä. Samaa thain kielen sanastoa maassa käytetään, kun puhutaan kuninkaallisesta perheestä.

”Ensimmäisinä vuosina pohdin paljon, miten kieli vaikuttaa siihen, millainen suhde Jumalan ja ihmisen välille muodostuu. Jos käytetään hyvin korkean kielen ilmaisuja, se saattaa muokata sitä, miten Jumalasta ajattelemme.”

Käytännössä korkea kieli tarkoittaa muodollisia ja arvokkaita ilmaisuja. Esimerkiksi Isä meidän -rukouksen thaimaalaisen alun voisi kääntää suomeksi: ”kuninkaallinen korkeutemme” tai ”arvostettu Isämme”.

Samaa korkeaa kieltä käyttävät uskonnollisessa puheessa myös Thaimaassa enemmistönä olevat buddhalaiset.

”Kristinuskon arvostus nousee ei-kristityn silmissä korkeammalle, kun käytetään samaa koodia, eli samantasoista kieltä kuin valtauskonto käyttää.”

Tyyneyden taakse kätkeytyy ahdistus

Jyrkille on tuttua niin thaimaalaisten kuin suomalaisten sielunelämä. Hän aloitti 1990-luvulla Thaimaassa luterilaisen kirkon seurakuntapastorina ja siirtyi sittemmin palvelemaan maassa lomailevia ja sinne muuttaneita suomalaisia siirtolais- ja turistipappina.

Nyt hän on väistynyt seurakuntatyöstä taka-alalle teologisen koulutuksen ja hankehallinnon asiantuntijaksi. Yhteys seurakuntalaisiin ja heidän mielenmaisemaansa on kuitenkin säilynyt.

Jyrki on pappina työskennellessään vetänyt lukemattomia kertoja viikkomessun. Sen kiitosrukous saa uusia sävyjä, kun sitä peilaa suomalaisten ja thaimaalaisten mielenmaisemaan.

Rukouksessa pyydetään: ”Anna meille kyky nähdä kaikissa ihmisissä sinun kasvosi.” Tämä kohta on noussut Jyrkin mieleen useita kertoja tänä syksynä, kun rauhassa ja yhdessä eläminen tuntuu olevan vaikeaa. Siitä kertovat sodat ja konfliktit.

”Kyky nähdä toisessa ihmisessä jotain hienoa ja hyvää, Jumalan luomaa, on useasti kadoksissa.”

Toinen Jyrkiä puhutteleva kohta on: ”Anna rauhasi niille, joiden tyyneyden taakse kätkeytyy ahdistus.” Thaimaalaisille ja monille muille aasialaisille kulttuureille tyyneys ja kasvojen säilyttäminen ovat kaikki kaikessa, vaikka taustalla olisi minkälaisia myllertäviä ajatuksia.

”Itse ajattelen, että Raamatun tekstit voivat tuoda paljon rauhaa meidän itse kunkin elämään.”

Ulkosuomalaiset rakastavat joulun perinteitä

Joulun sanoman äärelle rauhoittuminen ja perinteiden kunnioittaminen on tärkeää Jyrkille niin kuin monelle muillekin maailmalla jouluaan viettävälle suomalaiselle.

”Ulkomailla meistä suomalaisista – olimmepa sitten millä ilmastovyöhykkeellä tahansa – tulee hirveän perinteisiä. Jouluun halutaan sisällyttää tuttuja, Suomeen liittyviä elementtejä. Se tuntuu joskus jopa vähän huvittavalta.”

Joulu maailmalla rakentuu koristeista ja ruuasta. Jyrkin mukaan kinkkua metsästetään supermarketeista ja suomalaisyhteisössä selvitetään, mikä kauppa tuo maahan lanttuja. Näistä aineksista syntyy myös Jyrkin oma joulu.

”Joulukirkkokierroksen jälkeen alkaa oman jouluni viettäminen. Siihen sisältyy ihan samoja asioita kuin jokaisen suomalaisen perheen jouluun: ruokaa, suomalaisia makuja ja joulukirkkoon osallistumista.”

Teksti: Tarmo Ylhävuori

Kirkko maailmalla -podcastia pääset kuuntelemaan verkkosivujemme lisäksi esimerkiksi SoundCloudissaSpotifyssa ja Apple Podcasteissa. Ohjelmaa voi kuunnella joka sunnuntai Radio Deillä kello 17.40.