Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Hilde Paco: Pelon voittava rakkaus – ajatuksia uuden edessä

Useissa maissa globaalissa etelässä asuneena osasin jo aika hyvin odottaa mitä tuleman pitää, kun muutan mieheni ja neljän poikani kanssa asumaan Senegaliin.

Tiesin, että elämässä tulee olemaan paljon enemmän epävarmuustekijöitä, mihin kotimaassa olemme tottuneet. On erilaisia vaarallisia tauteja, hyönteisiä, liikenteen arvaamattomuutta, heikompi turvallisuustilanne ja niin edelleen. Tiesin, että bakteerikanta ja ilmasto ovat erilaisia ja tämä aiheuttaa varsinkin aluksi monenlaisia erilaisia terveysongelmia. Hätätilanteessa terveydenhuoltoa ei ole yhtä nopeasti ja laadukkaasti saatavilla kuin Suomessa.

Siitä huolimatta vaikka tiesin mitä odottaa, sairauksien iskiessä perheeseen monenlaiset tunteet, epävarmuudet ja pelot nousivat pintaan. Jälleen kerran täytyi kaivella syvemmältä sitä perustaa, jolle turvallisuudentunne on rakennettu. Kun tuttu ja turvallinen on riisuttu, on etsittävä jotain pysyvämpää, kestävämpää, jolle perustaa turvani.

Yhtenä tällaisena hetkenä, mieleeni nousi Jeesuksen antama lähetyskäsky, se, joka on myös minut saanut lähtemään kohti tuntematonta.

”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” Matt. 28:18–20

Huomasin, että vaikka olin lukenut tämän raamatunkohdan niin monta kertaa, en ollut koskaan kunnolla kiinnittänyt huomiota tähän viimeiseen lauseeseen. ”Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.”

Miten lohdullista, meidät on lähetetty maailmaan, Suomesta maailman ääriin saakka, mutta ei yksin matkaan. Vaan Joku, ihmeellinen ja rakastava maailmankaikkeuden valtias, on luvannut olla meidän kanssamme joka ikinen päivä, ihan loppuun saakka.

Kun koronavirus alkoi levitä maailmassa, se herätti myös Suomessa monissa paljon pelkoa ja epävarmuutta tuntemattoman edessä. Tällöin kymmenenvuotias poikani valitsi kirjoittaa meidän kodin eteisen seinällä roikkuvaan liitutauluun ”täydellinen rakkaus karkottaa kaiken pelon”. Hän sanoi, että meidän ei tarvitse pelätä koronaa, koska Jumala on meidän kanssamme.

Nytkin, kun omikron-aalto on rantautunut myös Senegaliin, koronaa on kaikkialla ympärillä ja ajatus joutumisesta sairaalahoitoon Senegalissa hirvittää, pidän mielessä nämä sanat.

”Me olemme oppineet tuntemaan Jumalan rakkauden kaikkia meitä kohtaan ja uskomme siihen. Jumala on rakkaus. Se, joka pysyy rakkaudessa, pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä…Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Pelossahan on jo rangaistusta; se, joka pelkää, ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa.” 1.Joh 4:16–18

Tähän rakkauteen ja sen tuntemiseen laitan turvani – ja pelko väistyy.

Hilde Paco
Kirjoittaja työskentelee alueellisena hankehallinnon asiantuntijana Senegalissa

Auringonlasku värjää taivaan kaupungin kattojen yllä Senegalissa.
Auringonlasku uusissa kotimaisemissa Senegalissa. Kuva Hilde Paco