Iltauutisissa saksalaismies kertoo, että uskaltaa käyttää kipaansa vain tiukasti poliisien vartioimalla alueella. Pommiuhkaukset, tuhopolttoyritykset ja oveen piirretyt Daavidin tähdet ovat Saksassa asuvan juutalaisen arkea.
Myös Suomen juutalaisyhteisö kertoo, että siihen kohdistuva uhka on noussut. Helsingin juutalaisen koulun sulkemisesta on käyty keskusteluita, sillä oppilaiden vanhemmat ovat olleet huolissaan lasten turvallisuudesta. Juutalaisia kouluja on suljettu eurooppalaisissa pääkaupungeissa.
Antisemitismi eli tietty juutalaisia koskeva näkemys, joka voi ilmetä vihana juutalaisia kohtaan, on järkyttävällä tavalla lisääntynyt eri puolilla maailmaa.
Kaikenlaiset ideologiat, jotka demonisoivat muita ihmisiä ovat vaarallisia ja kristityille sopimattomia. Tätä emme ole aina ymmärtäneet, vaan kristinuskolla on perusteltu järkyttävä antisemitismiä, jopa väkivaltaa. On välttämätöntä irtautua tällaisesta ajattelusta selvästi.
Moninaisuus on Jumalan luomaa ja tarkoittamaa. Olemme jokainen Jumalan kuva. Kutsumuksemme on elää rauhassa toistemme kanssa, toinen toisiamme rakastaen. Kirkoilla ja uskontojen välisellä vuoropuhelulla on oma tehtävänsä antisemitismiin puuttumisessa. Kansalaisjärjestöillä, kuten Lähetysseuralla, on myös tehtävä antisemitismin ja rasismin torjumiseksi kotimaassa ja kumppanien kanssa tehtävän työn kautta työalueilla.
Hamasin ja Israelin välinen sota ja palestiinalaisten kärsimys on osaltaan lisännyt vihaa juutalaisia kohtaan, sillä joidenkin mielestä juutalaiset ovat kollektiivisesti vastuussa Israelin valtion toimista. Näin ei tietenkään ole ja tällainen väite itsessään on antisemitismiä.
Israelin käymää sotaa Hamasin kanssa on tärkeää arvioida kansainvälisen oikeuden, mukaan lukien humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Tämä ei kuitenkaan missään nimessä voi perustua rasistisiin käsityksiin juutalaisista kansana. Tällöin arvioidaan Israelin valtion ja sen instituutioiden, kuten armeijan, käytäntöjä.
Antisemitismi on yleistä Euroopassa. Tämä käy ilmi EU:n perusoikeusviraston laajoista ja toistuvista tutkimuksista. Tutkimustulosten perusteella on selvää, että antisemitismi on levinnyt laajalle ja juurruttaa kielteisiä stereotypioita juutalaisista.
Antisemitismi saa voimaa rasistisista ennakkoluuloista: juutalaisia tulkitaan rotuna tai ryhmänä, jonka uskoa, kulttuurisia uskomuksia ja tapoja halveksutaan. Antisemitismi ilmeneekin usein vihana, syrjintänä tai väkivaltana. Ääriajattelijoiden tavoitteena voi olla uusi holokausti, juutalaisten kansanmurha.
Yhdeksän kymmenestä juutalaisesta sanoo, että antisemitismi on lisääntynyt heidän maassaan ja 85 prosenttia pitää sitä vakavana ongelmana. Joka kolmas juutalainen on harkinnut maastamuuttoa, koska he eivät tunne oloaan turvalliseksi Euroopassa.
Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimintaohjelmat antisemitismiin puuttumiseksi ovat kuitenkin puutteellisia. Suomessa tietoisuus antisemitismistä on myös alhaista, alhaisempaa kuin monissa muissa EU-maissa.
Loppukesästä Suomen hallitus antoi tiedonannon yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tiedonanto viittaa EU:n antisemitismin vastaiseen strategiaan ja ilmoittaa, että hallitus ”torjuu tehokkaasti toimintatapoja, joilla kiihotetaan syrjintään, vainoon, vihaan tai väkivaltaan yksilöä tai ryhmää vastaan etnisen alkuperän, kansallisuuden, uskonnon, tai muun vastaavan tunnusmerkin perusteella” sekä ilmoittaa ehkäisevänsä ”vihatekoja juutalaisia, muslimeja, kristittyjä ja muita uskontoryhmiä kohtaan”.
Lisäksi Suomen hallitus selvittää ”mahdollisuudet ainakin natsismin ja kommunismin symbolien käyttämisen kriminalisointiin, kun niitä käytetään aatteiden edistämistä tavoitellen”. Hallitus on ilmoittanut, että se aikoo kriminalisoida holokaustin kieltämisen. Tämä onkin tervetullutta, sillä EU:n puitepäätös jo viidentoista vuoden takaa velvoittaa jäsenvaltiot säätämään joukkotuhonnan, kuten holokaustin, kiistämisen ja vähättelyn rangaistavaksi.
Se, miten Suomen hallitus aikoo torjua antisemitismin käytännössä, ei käy ilmi. Suomi ei voi luottaa ongelmien ratkeavan ilman konkreettisia toimia: maamme koetaan jo yhdeksi Euroopan rasistisimmaksi maaksi, toteaa EU:n perusoikeusvirasto kolmentoista Euroopan maan vertailun pohjalta.
Rasismi ja rasistinen syrjintä ovat Suomessa arkipäiväistä ja yleistä. Myös viharikosten määrä on kasvussa, Suomessa ja Euroopassa. Omaan hätään tai näköalattomuuteen etsitään syytä toisesta. Identiteeteistä haetaan voimaa ja välillä vihan vipuvoimaa.
Konkretiaa siis tarvitaan niin antisemitismin ja kuin rasisminkin kitkemiseksi. Yhdenvertaisuuteen perustuvan lainsäädännön lisäksi tarvitaan aktiivista yhdenvertaisuuteen ohjaavaa kasvatusta ja koulutusta. Vihapuheeseen täytyy puuttua kovalla kädellä ja viharikoksista rangaista. Vaikuttajien ja päättäjien omalla puheella ja esimerkillä on myös merkitystä ilmapiirin ja sen kannalta, minkälaista käyttäytymistä pidetään sopivana. Ilmapiiri on kiristynyt ja tästä myös päättäjät ja vaikuttajat kantavat vastuuta.
Suomi toimii Euroopan turvallisuus – ja yhteistyöjärjestö Etyjin ja Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana 2025. Nämä kansainväliset roolit tuovat Suomelle lisää mahdollisuuksia ihmisoikeuksien edistämisessä ja suojelussa kotimaata laajemmin.
Pauliina Parhiala, toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseura
