Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Nuoret katkaisivat hiljaisuuden: väkivalta ja syrjintä vähenivät nepalilaiskylässä

Nepalissa nuoret ovat nousseet hiljaisuuden rikkojiksi. Kun Sangita ja muut kylän nuoret alkoivat puhua perheväkivallasta, kuukautissyrjinnästä ja lasten hyväksikäytöstä, koko yhteisö lähti liikkeelle. Dialogi on muuttanut arkea konkreettisesti.

SAMVAD-nuoret koolla Lotpakhassa. Kuva Suraj Dhakal/Solutions Media.

20‑vuotias Sangita Shahi on kotoisin Shibalayan maalaiskunnasta Lotpakhan kylästä. Hänen arkeaan varjosti pitkään perheväkivalta. Taustalla oli Sangitan isän päivittäinen alkoholinkäyttö, joka johti kotona äitiin ja tyttäriin kohdistuvaan väkivaltaan.

Asiat alkoivat kuitenkin muuttua, kun Sangita osallistui Lähetysseuran kumppanijärjestö SAHAS Nepalin järjestämään SAMVAD-keskusteluryhmään. Samvad tarkoittaa dialogia – menetelmää, joka rakentuu avoimeen keskusteluun ja yhteiseen oppimiseen. Tapaamisten tarkoituksena on rohkaista nuoria puhumaan arkeensa vaikuttavista asioista ja etsimään niihin ratkaisuja.

SAMVAD‑ryhmissä lasten ja nuorten itseluottamus vahvistuu. He oppivat käyttämään omaa ääntään ja huomaavat, että heidän mielipiteillään on merkitystä. Kuva: Suraj Dhakal/Solutions Media.

Kun nuoret vievät SAMVAD‑ryhmissä opittua kotiin, syntyy keskusteluja, joita ei ole ennen uskallettu käydä. Keskustelut avaavat tien konkreettisille ja pysyville muutoksille. Myös Sangitan perheessä kävi näin.

“Kun opin näistä asioista SAMVADissa, kerroin niistä kotona. Ongelmat vähenivät huomattavasti. Nyt kotonamme ei ole enää lainkaan perheväkivaltaa.”

Muutos näkyy Sangitan mukaan laajemmin koko yhteisössä. Perheväkivallasta puhutaan avoimemmin, ja ihmiset ovat valmiimpia puuttumaan siihen yhdessä.

“Tuntuu, että vaikutamme koko yhteisöön, ja se näkyy: perheväkivalta on selvästi vähentynyt.”

Haitalliset perinteet murtuvat

Lotpakhan kylä sijaitsee kaukana suurista keskuksista. Sangitan päivä alkaa aikaisin ruoanlaitolla, sisarusten auttamisella ja karjan hoidolla. Päivällä hän vie vuohia metsään laiduntamaan, ja iltaisin hän auttaa vanhempiaan, erityisesti ruoan valmistuksessa.

Perinteisiin elämäntapoihin sisältyy myös käytäntöjä, jotka voivat olla vahingollisia. SAMVAD‑ryhmät ovat auttanut nostamaan näitä esiin. Yksi perinteistä on kuukautisiin liittyvä syrjintä, chhaupadi, joka on vaikuttanut tyttöjen elämään sukupolvien ajan.

Nuorten järjestämät mielenilmaukset lapsiavioliittoja, hyväksikäyttöä ja kuukautissyrjintää vastaan ovat tuoneet konkreettisia muutoksia. Kuva: Suraj Dhakal/Solutions Media.

Kuukautissyrjintä altisti tytöt todelliselle vaaralle. Heidät määrättiin asumaan kuukautisten ajan pienissä erillisissä majoissa, joissa olot olivat epähygieenisiä ja he altistuivat käärmeenpuremille.

“Kuukautisten aikana meitä syrjittiin. Meidän piti asua kaukana kotoa ja syödä eri tavalla kuin muut.”

Viime vuosina tämä käytäntö on Sangitan mukaan muuttunut. Nyt tytöt voivat olla kotona, huolehtia hygieniastaan ja osallistua perheen arkeen myös kuukautisten aikana.

“Voin mennä keittiöön ja laittaa ruokaa koko perheelleni.”

Turvaa ja tasa-arvoa

Perheväkivallan ja kuukautissyrjinnän lisäksi Sangita nostaa esiin lasten hyväksikäytön. Aiemmin se oli yleistä, mutta keskustelun, tietoisuuden lisääntymisen ja yhteisön sitoutumisen myötä tilanne on parantunut.

“Aiemmin oli paljon seksuaalista häirintää, paljon lasten hyväksikäyttöä ja paljon perheväkivaltaa. Nyt, kun olemme istuneet alas ja puhuneet näistä asioista, ne ovat vähentyneet huomattavasti.”

“Olen kaikkein onnellisin siitä, että pystyimme lopettamaan lapsiin kohdistuvan väkivallan kylässämme.”

Myös yhteisön taloudellisissa ja sosiaalisissa rakenteissa näkyy muutos. Naiset ovat alkaneet ansaita omia tulojaan ja perustaneet pienyrityksiä. He ovat voineet tehdä itsenäisiä taloudellisia päätöksiä. Tämä on vahvistanut tasavertaisuutta ja vähentänyt taloudellista riippuvuutta.

Työ jatkuu edelleen

Lähetysseuran ja SAHAS Nepalin hanke Shibalayan alueella päättyi vuoden 2025 lopussa. Nelivuotisen työn tulokset näkyvät kylien arjessa: naisten ja tyttöjen asema on vahvistunut, toimeentulo parantunut ja ilmastonmuutokseen sopeutuvat viljelymenetelmät ovat lisänneet ruokaturvaa. Hanketta jatketaan muilla alueilla.

Sangita Sahi, 20, on huomannut, miten keskustelu voi kääntää hiljaisuuden muutokseksi.

SAMVAD on vahvistanut Sangitan itseluottamusta ja intoa jatkaa opintojaan. Hän oli aiemmin keskeyttänyt koulun 10. luokan jälkeen, mutta palasi opintojen pariin ohjelman rohkaisemana. Hänen unelmansa on tulla opettajaksi.

Sangita katsoo tulevaisuuteen luottavaisesti. Hän haluaa jatkaa SAMVADin kautta vaikuttamista, kehittää viljelyä ja vahvistaa perheiden toimeentuloa omassa yhteisössään.

Hänen viestinsä muille tytöille ja perheille on selkeä ja kokemuksesta syntynyt: muutos alkaa avoimesta keskustelusta, yhteisestä toiminnasta ja rohkeudesta kyseenalaistaa haitalliset käytännöt.

Teksti: Taneli Heikka

Työtä on tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin.